Kahdeksan kysymystä Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajalle

Kuntaliiton puheenjohtajaksi valittiin 29.11. Joona Räsänen, 32. Lohjalainen Räsänen työskentelee tällä hetkellä SDP:n poliittisen valmistelun päällikkönä. Esitimme uudelle puheenjohtajalle kahdeksan kiperää kysymystä kunnista ja Kuntaliitosta.

1) Kuntaliiton strategia uudistuu. Miten Kuntaliitto aikoo palvella kuntia entistä paremmin?

Aiomme olla vaikuttavampi kumppani kunnille ja tuoda kuntien ääntä enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuntaliitossa tiedostetaan toimintaympäristön muutos – kuntakentän erilaistuminen on tosiasia, joka täytyy ottaa huomioon niin edunvalvonnassa kuin palvelujen tarjoamisessakin.

Hyvä ja sujuva arki tehdään lähellä ja Kuntaliiton pitää mahdollistaa tämä entistä paremmin. On tärkeää, että jokainen kunta löytää avullamme työkaluja oman toimintansa kehittämiseen.

2) Millaisena näet kuntien merkityksen yhteiskunnassa?

Pohjoismainen hyvinvointimalli rakentuu pitkälti kuntien varaan. Kunnilla on valtavan tärkeä rooli ihmisten arjen mahdollistajina, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä sekä elinvoiman luojina. Jos arki sujuu, takana on ainakin joltain osin kuntien tekemät päätökset. Myös arjen sujumattomuuteen lähdetään usein etsimään ratkaisua juuri päätöksenteosta.

3) Kuluvana syksynä keskustelua ovat herättäneet etenkin kuntien historiallisen heikko taloustilanne sekä väestörakenteen muutos. Mitkä ovat mielestäsi tällä hetkellä kuntien keskeisimmät haasteet?

Kunnilla on pidempikestoisia haasteista, mutta myös syliin kaatuvia haasteita, jotka pitäisi ratkaista pian. Väestönmuutos on iso muutostrendi, joka tulee jatkumaan. Monissa kunnissa ei synny tarpeeksi lapsia koululuokalliseen. Osa taas joutuu pohtimaan, miten järjestää toimivat palvelut kaikille uusille asukkaille.  

Kuntien talouden kantokyvylle ongelmia aiheuttaa myös väestön ikääntyminen. Miten järjestämme hyvän hoivan kaikille tulevaisuudessa? Palvelujärjestelmään tarvitaan muutoksia ja sote-uudistus pitäisi saada maaliin.

Myös ennakoimattomat haasteet, nyt esimerkiksi verotulokertymistä aiheutuneet rytmihäiriöt, vaikuttavat kuntien talouteen tänä vuonna ja osittain myös ensi vuonna.

Tällä hetkellä kuntien tulevaisuuden suunta näyttää epäselvältä. Tämä aiheuttaa valtavasti paineita kunnissa työskenteleville ammattilaisille. Nyt täytyisi selvittää, mihin suuntaan kuntakenttää kannattaa viedä, jotta seuraavillakin sukupolvilla olisi samanlaiset hyvinvoinnin edellytykset kuin meillä on ollut.

4) Miten Kuntaliitto voi tukea kuntia haasteiden keskellä?

Kuntaliiton tulee olla vaikuttava suunnannäyttäjä. Tehtävämme ei ole arvostella, vaan esittää ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin.

Kuntien erilaisuus ja erilaiset haasteet on tunnistettava. Yksi keino erilaisten intressien ajamiseksi on Kuntaliiton koordinoiman verkostotyön kehittäminen strategisemmaksi. Samalla mahdollistamme eri osapuolille hyvän keinon löytää ratkaisuja yhdessä.

Olen kiertänyt paljon kuntakenttää ja monissa paikoissa ei tiedetä, kuinka paljon kotikunta hyödyntää liiton palveluja. On tarpeellista tuoda paremmin esiin, millaisia palveluja meillä on ja miten niitä hyödynnetään.

Kuntapäättäjänä käytän itse kuukausittain Kuntaliiton Kustannusrakenne-palvelua, josta voi katsoa oman kunnan taloustietoja ja verrata niitä muihin kuntiin. Kuntaliiton kysytyimpiä palveluja ovat lainopilliset neuvot, mutta myös paljon muita palveluja ja tietoa on tarjolla.

Kuntaliitto on tuttu johtaville viranhaltijoille, mutta monet luottamushenkilöt kokevat meidät etäiseksi organisaatioksi. Miten saisimme tuotua Kuntaliittoa lähemmäksi kuntapäättäjien arkea? Ensimmäinen näytönpaikka on vuoden 2021 kuntavaalit.

5) Millaisia terveisiä lähettäisit valtiolle?

Kuntakentän erilaistuminen tulee jatkumaan. Valtion olisi hyvä mahdollistaa se, että erilaisilla kunnilla voi olla erilaisia tehtäviä.

Nyt olisi viisasta ottaa kuntakenttää aktiivisemmin mukaan soten valmisteluun. Viimeksi nähtiin, miten kävi, kun kunnat jäivät valmistelusta pois.

Silloin kun yhteiskunnassa tehdään isoja reformeja, kannattaa hakea ennemmin yhteistyötä kuin konflikteja. Kuntaliitossa on valtavasti osaamista ja toivon, että osaamistamme hyödynnettäisiin enemmän.

6) Millaisia vahvuuksia aikaisempi kokemuksesi tuo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan tehtävään?

Olen ollut vuosikymmeniä mukana kuntapolitiikassa muun muassa valtuuston puheenjohtajana. Lisäksi minulla on kokemusta valtakunnan politiikasta kansanedustajana. Kuntaliitto on organisaationa tuttu, sillä olen istunut aikaisemmin hallituksessa sekä valtuuskunnassa.

Kuntaliitossa on jo pitkään ollut hyvä yhteistyöhenki erilaisten poliittisten ryhmien välillä, mutta yhteistyön kulttuuria on hyvä edelleen edistää. Haasteet eivät ratkea keskinäisellä kyräilyllä, vaan tarvitaan siltojen rakentamista.

7) Jos et työskentelisi nykyisessä tehtävässäsi, missä kunta-alan ammatissa haluaisit työskennellä?

Arvostan kovasti opetuksen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Voisin työskennellä opettajana tai muissa kasvatusalan tehtävissä.

8) Mistä olet kotoisin ja mikä on parasta nykyisessä kotikunnassasi?

Olen kotoisin Lohjalta ja asun siellä edelleen. Asuin välissä Lappeenrannassa ja olen käynyt vuosia töissä Helsingissä. Lohja on ihmisen kokoinen kaupunki, jossa parasta on luonto.