Kunta-alan energiatehokkuussopimus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Sopimuksen kattavuus on asukasluvulla mitattuna jo lähes 70 prosenttia. Lisää liittyjiä kuitenkin tarvitaan, sillä vuoden 2019 tavoitteena on 75 prosentin kattavuus. Kunnalle sopimus tarjoaa mahdollisuuden pienentää käyttömenoja ja päästöjä sekä kehittää energiajohtamista. Sopimukseen kuulumista voi myös hyödyntää viestinnässä.
Suomessa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano perustuu vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin, jollainen on solmittu myös kunta-alalle. Nykyinen, vuoteen 2025 jatkuva energiatehokkuussopimus on jatkoa vuosien 2008–2016 energiatehokkuussopimukselle, josta saatiin hyviä tuloksia myös kunta-alalla. Huhtikuussa sopimukseen oli liittynyt jo 84 kuntaa ja 6 kuntayhtymää. Määrä on vuodessa kasvanut noin 30:llä kunnalla, mutta lisää liittyneitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Energiatehokkuussopimukseen liittyvä kunta sitoutuu parantamaan energiatehokkuutta ja mahdollisuuksien mukaan myös lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Toimenpiteitä voi tunnistaa esimerkiksi kiinteistöjen energiakatselmuksella ja uusiutuvan energian kuntakatselmuksella. Valitsemillaan toimenpiteillä kunta voi pienentää käyttömenoja, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja integroida energiatehokkuuden kiinteämmin osaksi johtamista.
Kunta-alan energiatehokkuussopimuksella on saatu aikaan sekä huomattavia energia- ja kustannussäästöjä. Vuoden 2025 energiansäästötavoitteesta (405 GWh) oli vuoden 2017 loppuun mennessä saavutettu 23 prosenttia. Toimenpiteitä oli toteutettu yhteensä 463. Investointeja oli tehty yhteensä 6,7 miljoonalla eurolla. Yhteensä toimenpiteillä oli saavutettu 2,8 miljoonan euron vuosisäästöt.
Laaja kattavuus ja luotettavasti raportoidut energiansäästöt osoittavat vapaaehtoisuuteen pohjautuvan sopimusjärjestelmän toimivuutta myös EU:n komission suuntaan. Sopimusten tuloksia seurataan toimialakohtaisesti. Onnistuminen vaatii myös aktiivisuutta: vähäisen suosion takia molemmat liikennesektorin energiatehokkuussopimukset jouduttiin poistamaan vuosien 2017–2025 sopimusjaksolta. Jokainen sopimukseen liittynyt kunta on tärkeä, jotta kunta-alan sopimuksella saavutetaan sille asetetut tavoitteet.
Erilaisia energia- ja ympäristöalan verkostoja on kunnille tarjolla ehkä liikaakin, mutta jos resurssit rajoittavat osallistumista, ainakin energiatehokkuussopimukseen liittymistä kannattaa harkita erityisen vakavasti. Energiatehokkuussopimus on mahdollistanut Suomessa joustavan toimeenpanon direktiiville, jonka velvoitteet muutoin voisivat olla lakisääteisiä.
Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa EU:n ilmasto- ja energiapakettia, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. EU:n vuoden 2030-paketissa on lisäksi sovittu jäsenmaiden kesken energiatehokkuuden osalta ohjeellinen 27 % tehostamistavoite osana yleistä 40 % päästövähennyksiin tähtäävää tavoitetta.
Yksittäinen kunta liittyy energiatehokkuussopimukseen täyttämällä ja allekirjoittamalla liittymisasiakirjan. Liittymistä varten kunnan pitää mm. asettaa itselleen energiansäästötavoite vuosille 2020 ja 2025. Energiatehokkuussopimus on juridiselta luonteeltaan tavoiteohjelma, vaikka termi sisältääkin sanan ”sopimus”.
Yksityiskohtaisesti velvoitteet kuvattu energiatehokkuussopimusten verkkopalvelussa, josta on ladattavissa sekä energiatehokkuussopimus ja liittymisdokumentti.
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.