Uutta tutkimustietoa: Kunnissa uudistettu maltilla johtamisjärjestelmiä ja toimielinrakennetta

Kunnat ovat ottaneet käyttöön uusia johtamismalleja varsin varovasti. Toimielimien ja luottamushenkilöpaikkojen väheneminen kuitenkin jatkuu edelleen. Tämä selviää Kuntaliiton uudesta selvityksestä.

Lautakuntamalli on edelleen selvästi yleisin toimintamalli kunnissa. Valiokuntamalli, puheenjohtajamalli ja pormestarit ovat vielä harvinaisuuksia Suomen kuntakentällä. Valiokuntia on käytössä vain 17 kunnassa, puheenjohtajamalli 5 kunnassa ja pormestarimalli 6 kunnassa.

Päätoimisia tai osa-aikaisia valtuuston, hallituksen ja lautakunnan puheenjohtajia sekä pormestareita on kaiken kaikkiaan 21 kunnassa.

Kuntien toimielimet ja luottamushenkilöpaikat vähenevät edelleen

Luottamushenkilöpaikat vähenivät edellisestä valtuustokaudesta 12 prosentilla. Suhteellisesti eniten ovat vähentyneet lautakuntapaikat, 18 prosenttia. Valtuustopaikat vähenivät seitsemällä prosentilla ja hallituspaikat neljällä prosentilla.

Vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella luottamushenkilöpaikkoja on Manner-Suomen kuntien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa kaikkiaan 21 122. Näistä valtuustossa on 8 999, hallituksessa 2 619 ja lautakunnissa 9 504.

Luottamushenkilöpaikkojen määrän pienentyminen on ollut viimeisten 20–30 vuoden aikana erittäin voimakasta. Vuonna 1989 luottamushenkilöpaikkoja oli yhteensä noin 55 000, kuluvan valtuustokauden alussa runsaat 21 000, muutos peräti 61 prosenttia.

1990-luvulla luottamushenkilöpaikkojen vähenemistä selitti vapaakuntakokeilun mahdollistama kuntien lautakuntaorganisaation uudistaminen. 2000-luvulla luottamushenkilöpaikkoja ovat vähentäneet erityisesti kuntaliitokset. Sekä laajalle että suppealle luottamushenkilöorganisaatiolle on hyvät perustelunsa.

Luottamustehtävien väheneminen on merkinnyt kuntalaisten osallistumisen ja kontaktipinnan vähenemistä kunnan päätöksentekoon. Luottamustehtävät myös kasaantuvat enemmän samoille henkilöille. Luottamushenkilöille se merkitsee myös ajankäytöllisiä ja tietotaidollisia haasteita. Toisaalta suppean luottamushenkilöorganisaation nähdään vahvistavan demokratiaa vallan ’kasvottamisen’ avulla sekä mahdollisuudella tehostaa ja joustavoittaa kunnallista päätöksentekoa.

Tuhansia lautakuntia lopetettu viimeisen 30 vuoden aikana

Lautakuntia on lakkautettu ja tehtäviä yhdistetty. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna lautakuntien määrä väheni 25 prosenttia.

Kunnissa on tällä hetkellä keskimäärin kolme omaa lautakuntaa. Yleisimmin ne ovat tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja perusturvalautakunta. Lautakuntien määrä vaihtelee suuresti kuntien - myös samankokoisten kuntien välillä. 14 kunnassa ei ole yhtäkään omaa lautakuntaa tarkastus- ja vaalilautakuntien lisäksi. Eniten omia lautakuntia on Rovaniemellä, 10 kappaletta. Näistä kuusi on aluelautakuntia.

2000-luvulla lautakuntia katosi vuosina 2005–2009 etenkin kuntaliitosten myötä. Kun 84 kuntaa lakkautettiin, lakkautettiin myös niiden 618 lautakuntaa. Lautakuntien määrää on vähentänyt myös kuntien yhteistoiminta ja palvelutoiminnan uudistaminen.

Monialaiset lautakunnat lisääntyneet

Kuntien erilaistuminen ja moninaistuminen näkyvät myös yhä laaja-alaisempien ja monialaisempien lautakuntien lisääntymisenä. Kunnat ovat yhdistäneet lautakuntien tehtäviä. Aikaisemmin esimerkiksi vapaa-aikalautakuntien tehtävät muodostuivat enimmäkseen liikunta- ja nuorisotoimen tehtävistä. Kuluvalla valtuustokaudella vapaa-aikalautakuntien tehtävät kuuluvat hyvinvointilautakunnille.

Tulevaisuuden kunnan päätehtävät - kunnan hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen - näkyvät vain muutaman kunnan toimielinrakenteessa. Hyvinvointilautakuntia on 58 kunnassa ja elinvoimalautakuntia 28 kunnassa. Hyvinvointilautakunnan tehtäviin kuuluvat yleisimmin opetus, varhaiskasvatus, nuoriso-, liikunta- , kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Elinvoimalautakunnan tehtävänä on yleensä elinkeinojen kehittäminen kunnissa.

Lautakuntanimikkeet kirjavia

Lautakuntanimikkeet ovat eläneet erilaisia elinkaaria viime vuosikymmenien kuluessa. Osa nimikkeistä on yleistynyt, osa vähentynyt tai hävinnyt kokonaan. Myös uusia lautakuntanimikkeitä syntyy kullakin valtuustokaudella. Tehtävien siirtymisten takia hävinneitä vanhoja nimikkeitä ovat esimerkiksi raittiuslautakunta, tielautakunta, lomalautakunta, holhouslautakunta ja väestönsuojelulautakunta. Sotien jälkeen kunnista löytyi myös hevosottolautakunta.

Esimerkkejä uusimmista lautakuntanimikkeistä ovat elämänlaatulautakunta, palvelulautakunta, kaupunkirakennelautakunta, kehityslautakunta, vetovoimalautakunta, joukkoliikennelautakunta sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta.

Raportti Johtamismallit ja toimielimet Manner-Suomen kunnissa 2017