Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkosto tukee kuntia turvallisuus- ja varautumistyössä

Kuva:

Ensimmäinen verkoston ohjausryhmän kokous pidettiin Kuntatalolla 16.5. Kuvassa ohjausryhmän puheenjohtaja, turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen Lappeenrannan kaupungista, verkoston koordinaattori, projektipäällikkö Aki Pihlaja Kuntaliitosta sekä ohjausryhmän jäsen, turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Antti Prepula Lahden kaupungista.

Kunnat vastaavat tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin tiivistämällä keskinäistä yhteistyötään. Yhteistyötä koordinoidaan Kuntaliiton yhteyteen perustetussa kuntien turvallisuus-, varautumis- ja riskienhallintatyötä tukevassa asiantuntijaverkostossa. Verkosto on avoin kaikille kunnille, joihin lähetetään kesäkuun aikana kutsu osallistua verkoston toimintaan

Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät muun muassa turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, väestön yhdenvertaisuus, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavaa päätöksentekoa ja toimenpiteitä tehdään siis lähes kaikilla yhteiskuntapolitiikan alueilla. Erityisesti turvallisuusongelmien juurisyyt eli se, miten paljon erilaisia turvallisuusongelmia yhteiskunnassamme syntyy ja millaisia ne ovat, juontuvat muista kuin ensisijaisesti turvallisuuteen liittyvistä ratkaisuista. Juuri näitä päätöksiä tehdään kunnissa.

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden edistämisessä kuntien rooli korostuu myös kriittiseen infrastruktuuriin, väestön toimintakykyyn ja henkiseen kriisinkestävyyteen liittyvissä tehtävissä. Kunta on ihmisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä yritysten kannalta monissa tapauksissa olennainen taho häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Myös valmisteilla olevan maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen kunta järjestää ja tuottaa monet yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeiset toiminnot, kuten osaamisen ja sivistyksen, elinkeinopolitiikan sekä yhdyskuntatekniikan palvelut.

Kuntien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Mm. väestön ikääntyminen, uhkakuvien muutokset, digitalisaatio, teknologinen kehitys, taloudellinen epävarmuus sekä palveluiden ja prosessien verkostomaisuus ja keskinäisriippuvuus vaativat kunnilta ennakointia sekä entistä nopeampaa mukautumista ja kykyä tilanneymmärryksen ylläpitämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntien toimintakentän ja palveluiden järjestämistapojen monimuotoisuus edellyttää kunnilta selkeää ymmärrystä toiminnan mahdollisista riskeistä. Myös lainsäädäntö edellyttää riskienhallinnan prosessien kytkemistä osaksi kunnan johtamisjärjestelmää.

Kuntien kasvaviin tarpeisiin vastatakseen, kunnat ja Kuntaliitto ovat perustaneet kaikille kunnille avoimen asiantuntijaverkoston. Verkoston ensisijaisena tavoitteena on kuntien turvallisuus-, varautumis- ja riskienhallintatyön tukeminen. Muita tavoitteita ovat kuntien turvallisuuskulttuurin edistäminen, kuntien turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan parantaminen, tiedon ja hyvien käytänteiden jakaminen sekä kuntien turvallisuus- ja varautumistyön merkityksen vahvistaminen osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Käytännön toimenpiteiksi on suunniteltu mm. seminaareja, työpajoja, koulutuksia sekä monipuolista viestintää. Kesäkuun aikana kaikkiin kuntiin lähetetään kutsu osallistua verkoston toimintaan.

Verkostolle on perustettu ohjausryhmä, joka suunnittelee ja ohjaa verkoston toimintaa. Perustamisvaiheessa ohjausryhmään kuuluvat Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Rovaniemen, Tampereen ja Turun kaupungit sekä Sysmän kunta. Lisäksi Kuuma-seudulla sekä pääkaupunkiseudun kaupungeilla on oma edustajansa. Kuntaedustajien ja Kuntaliiton lisäksi ohjausryhmään kuuluu Huoltovarmuuskeskus.

Lisätietoja

• Aki Pihlaja (yhteystiedot alla)
• Ari-Pekka Meuronen, ohjausryhmän puheenjohtaja
  
  puh. +35 40 358 1443
  
  ari-pekka.meuronen@lappeenranta.fi