Tietoja lastensuojelun järjestämisestä, asiakkuuksista, laitos- ja perhehoidon kustannuksista ja lastensuojelun valmistelutilanteesta maakunnittain

Suomen Kuntaliiton keväällä julkistettuun lastensuojelun kuntakyselyyn liittyen on valmistunut kolmas maakunnittaisia tarkasteluja sisältävä raportti. 

Materiaali on suunnattu maakuntien sote-valmistelun tueksi rakennettaessa maakunnallisia palvelujärjestelmiä sote-uudistuksessa.

17 kunnan lastensuojelupalvelut tuotti yksityinen palveluntuottaja

Vuonna 2017 lastensuojelupalvelujen järjestämisestä Manner-Suomessa vastasi 180 järjestäjää, joista kuntia oli 139, kuntayhtymiä 22, vastuukuntamallin mukaisia yt-alueita 19. Yli puolet lastensuojelun järjestäjätahoista on väestöpohjaltaan alle 10 000 asukkaan kuntia.

Lastensuojelupalvelujen järjestäjätahoista kolmen yt-alueen, yhden kuntayhtymän ja seitsemän kunnan lastensuojelupalvelujen tuottamisesta vastasi yksityinen palveluntuottaja. Tämä tuottamistapa koski yhteensä 17 kuntaa, joiden väestömäärä oli 95 743 as. (1,7 % koko maan väestöstä). Palvelujen tuottajana toimii Pihlajalinna, Attendo, Terveystalo, Coronaria tai Mehiläinen.

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon palvelujen ja muiden lasten ja perheiden avopalvelujen ostot yksityisiltä palveluntuottajilta ovat merkittävästi kasvaneet kahden viime vuosikymmenen aikana

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon sekä muiden lasten ja perheiden avopalvelujen nettokäyttökustannukset olivat vuonna 2016 1,189 mrd euroa. Tämä on 6,6 % sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannuksista. Vuonna 1997 em. palvelujen ostot yksityisiltä olivat 75 milj. euroa ja vuonna 2016  ne olivat 543 milj. euroa. Kasvua on tapahtunut keskimäärin 11,0 % vuodessa ajalla 1997-2016.

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat korkeimmat Päijät-Hämeessä (159 euroa) ja matalimmat Keski-Pohjanmaalla (62 euroa). Keskimäärin kustannukset olivat Manner-Suomessa 124 euroa/as.

Lasten kiireelliset sijoitukset olivat nousussa kahdeksassa maakunnassa

Vuonna 2017 lapsia sijoitettiin kiireellisesti 15 % enemmän kuin vuonna 2016. Nousua tapahtui Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä kiireellisten määrä väheni. Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla kiireellisten sijoitusten määrä pysytteli edellisen vuoden tapaan selvästi muuta maata matalammalla tasolla.

Sijoitusmuodoittain tarkasteltuna laitospainotteisimpia maakuntia olivat Etelä-Pohjanmaa (35 %) ja  Varsinais-Suomi (35 %). Koko maassa laitoksiin sijoitettujen lasten osuus oli 26 %.

Maakunnallinen lastensuojelupalvelujen kehittäminen tapahtuu lähes kaikissa maakunnissa LAPE-muutosohjelman ja maakunnallisen sote-valmistelun yhteistyönä

Lastensuojelunpalveluja kehitetään aktiivisesti LAPE-muutosohjelman hankkeissa. Systeemisen tiimityön käyttöönottaminen, erilaiset palvelujen mallinnukset, yhteistyörakenteiden kehittäminen, valvontaan ja asiakkaiden osallisuuteen liittyvät kehittämistoimet ovat keskeisiä kehittämiskohteita maakunnissa.

Kaikki Suomen Kuntaliiton lastensuojelun kuntakyselyihin liittyvät aineistot löytyvät nettisivulta.