Talouskehitys kuntapäättäjien haasteena

Kuntapäättäjät uskovat kaavoituksen ja maankäytön keinoihin sekä elinkeinotoimintaa edistäviin hankkeisiin kuntansa elinvoiman kehittämiseksi. Tulevina vuosina kunnan toimintaan vaikuttavat eniten paikallisen elinkeinoelämän ja Suomen talouden kehitys sekä sote- ja maakuntauudistus.



ARTTU2-arviointitutkimukseen liittyvä päättäjäkysely tehtiin keväällä 2017. Siihen vastasi 981 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa 40 tutkimuskunnassa. Hyvän kotikunnan tärkeimmät ominaisuudet ovat vastaajien mielestä hyvät palvelut ja hyvä asuinympäristö.



Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg nostaa päättäjien vastauksista esiin naapuriyhteistyön korostumisen.



- Palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittäminen nähdään tärkeimpänä tämän valtuustokauden panostuskohteena. Elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi iso osa vastaajista korostaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kunta- ja seutuyhteistyö oli kuntakehittämisen keskiössä 2000-luvun alussa, mutta on viime vuosina jäänyt muiden isojen uudistushankkeiden varjoon, Siv Sandberg toteaa päättäjätutkimuksen raportissa, joka on julkaistu ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisusarjassa.

Samankaltaisilla toimenpiteillä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin



Kuntapäättäjien vastauksissa on paljon samankaltaisuuksia riippumatta kunnan koosta, sijainnista tai olosuhdetekijöistä. Muutokset eivät kuitenkaan näyttäydy samankaltaisina kaikissa kunnissa. Väestömuutokset tarkoittavat toisille kunnille supistuvan asukasmäärän seurausten hallintaa, toisille kasvavan väestön aiheuttaminen kehittämispaineiden alla elämistä.



- Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa nostetaan usein esille, että kunnat hakevat samankaltaisilla toimenpiteitä ratkaisuja hyvin erilaisiin ongelmiin. Kokonaiskuva päättäjien valitsemista keinoista nostaa esille kuntien erilaiset toimintaympäristöt.



- Kaupunkimaisten kuntien päättäjien vastauksissa näkyvät ison, kasvavan ja moninaisen väestön tuomat kehittämispaineet: julkisen liikenteen kehittäminen, asuntopolitiikka, syrjäytymisen ehkäisy ja koulutusmahdollisuudet.



- Taajaan asutut kunnat ovat joko pienempiä seutukeskuksia tai isojen kaupunkien kehyskuntia. Tämän ryhmän päättäjät pitävät mm. yritysten toimitilatarjontaa ja naapurikuntayhteistyötä tärkeinä kehittämiskeinoina.



- Maaseutumaisissa kunnissa päättäjät priorisoivat toisaalta kunnan houkuttelevuuden lisäämistä markkinoinnin ja asuntopolitiikan keinoilla, toisaalta paikallisia yhteistyömahdollisuuksia hankinnoissa sekä yleisemmin paikallisten toimijoiden kanssa.



Raportti: Siv Sandberg: Kuntapäättäjien näkemykset haasteista ja toimenpiteistä valtuustokaudella 2017-2021. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 2/2018. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.



Lisätietoja:

tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 0400 726 380



Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta:

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

ARTTU2-ohjelma ja tutkimuskunnat

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.



Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.



ARTTU2-tutkimuskunnat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

Tutkimusohjelman verkkosivut:www.kuntaliitto.fi/arttu2