Pitkäjänteinen maankäytön suunnittelu tukee kunnan elinvoimaa

Kuntien kaavoittajat haluavat varautua tulevaisuuden tarpeisiin aktiivisella maapolitiikalla. ARTTU2-tutkimusohjelman puitteissa syksyllä 2017 toteutettuun kyselyyn vastanneet maankäytön suunnittelijat näkevät, että kokonaisvaltainen kaavoitus on paras keino tukea kunnan elinvoimaa.

Kuntakaavoittajat kokevat pitkäjänteisen suunnittelun olevan hyväksi sekä ympäristölle, elinkeinoelämälle että kunnan taloudelle. He haluaisivat maankäytön suunnittelun näkyvän strategioiden ohella konkreettisesti kuntien maapolitiikassa.

Lyhytjänteinen reagointi elinkeinoelämän tarpeisiin voi sen sijaan vaikeuttaa pitkäjänteistä tulevaisuuteen varautumista. Noin neljä kymmenestä kyselyyn vastanneesta näkee elinkeinoelämän sanelevan kunnan maankäytön suunnittelua. Kuntien luottamushenkilöt eivät kaavoittajien mukaan aina näytä ymmärtävän, mitä pitkäjänteinen suunnittelu merkitsee.

 

Näkemykset vaihtelevat erikokoisissa kunnissa

Pitkäjänteisen suunnittelun edellytykset ovat muuttumassa lainsäädännössä. Hallitus on keventänyt kaavoitusta koskevaa sääntelyä ja siirtänyt julkista valtaa maankäytössä valtion keskushallinnosta kuntiin. Noin puolet kyselyyn vastanneista maankäytön suunnittelijoista näkee valtion ohjauksen ja laillisuusvalvonnan vähenemisen vaikeuttavan ympäristöarvojen huomioimista suunnittelussa. Tällainen näkemys painottuu erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien vastaajilla.

Maankäytön suunnittelijat toivovat kuntiensa voivan päättää maankäytöstä alueillaan itsenäisesti. Kunnissa toimivina viranhaltijoina maankäytön suunnittelijat tarvitsevat toisaalta konkreettista tukea ja erilaisia oikeudellisia selkänojia hyvän suunnittelun mahdollistamiseksi. Tukea tarvitaan tutkimuksen perusteella enemmän kuin valtion tarjoama neuvonta ja muut epämuodolliset keinot tarjoavat. 

Usean kysymyksen kohdalla vastaajien näkemykset maankäytön tulevaisuudesta hajautuvat voimakkaasti. Tutkijat tulkitsevat havaintoa siten, että maankäyttö voi muuttua osittain kestämättömään suuntaan. Näin on erityisesti pienissä kunnissa, joissa suunnitteluun ei ole riittäviä voimavaroja. Myös osassa suurista kunnista maankäytön suunnittelijat kokevat liiallista riippuvuutta yritysten tuomista työpaikoista ja verotuloista.

Kysely lähetettiin loppusyksyllä 2017 kaikkiaan 50 maankäytön suunnittelijalle ARTTU2-ohjelman 40 tutkimuskunnassa. Vastauksia saatiin yhteensä 45. Kyselyssä vastaajia pyydettiin esittämään henkilökohtaiset näkemyksensä, ei kuntien virallisia kantoja. Kyselytutkimus toteutettiin Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön tutkijoiden toimesta.

Raportti: Jonne Hytönen, Niina Kotavaara & Toni Ahlqvist: Elinvoiman askelmerkkejä ja ristiriitoja.

Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 5/2018. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2018. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3487



Lisätietoja:

Jonne Hytönen, jonne.hytonen(a)oulu.fi, 0294487851

Toni Ahlqvist, toni.ahlqvist(a)oulu.fi, 0294481710

ARTTU2-ohjelmasta Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi



Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: www.kuntaliitto.fi/arttu2