Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakien hyväksyminen siirtyy eduskunnan syysistuntokaudelle

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakiin edellyttämät muutokset siirtävät maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakien eduskunnan täysituntokäsittelyn syksylle 2018.

Alun perin tarkoitus oli, että mm. maakuntalaki, sote-järjestämislaki, maakuntien rahoituslaki, kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki, ns. voimaanpanolaki ja valinnanvapauslaki olisi hyväksytty eduskunnassa vielä ennen kesälomia siten, että lait olisivat tulleet voimaan 1.7.2018 ja maakuntien väliaikaishallinnot olisivat voineet aloittaa toimintansa. Ns. maku II -lakipaketti, kasvupalvelulaki ja maantielaki oli myös alun perin tarkoitus käsitellä eduskunnassa loppuun ennen eduskunnan kesälomia.

Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset merkittäviä

Perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakiin ja siihen liittyen maakuntien rahoituslakiin edellyttämät muutokset ovat niin merkittäviä, että niitä ei ole mahdollista hyväksyä eduskunnassa ennen kesälomia. Muutokset pitää ministeriöissä tapahtuvan perusvalmistelun (vastineen antamisen) jälkeen käsitellä vielä sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Perustuslakivaliokunta edellytti valinnanvapauslain voimaantulon siirtymäkauden olennaista pidentämistä sekä toteuttamisaikataulun vaiheistusta palvelu- ja alueperusteisesti. Rahoituslakia on muutettava siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.

Valiokunta oli myös huolissaan maakuntien rahoituksen yleisen tason riittävyydestä. Tämä liittyy mm. maakuntien rahoituslakiehdotukseen sisältyvään kustannusten kasvun rajoittimeen ja maakuntaindeksin rakenteeseen. Valiokunta piti myös henkilötietojen suojaa koskevaa sääntelyä olennaisilta osin puutteellisena perustuslain kannalta.

Asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä tulee täsmentää, ja asiakkaalla tulee olla oikeusturvakeino suunnitelman sitovan osan osalta. Asiakassetelin arvoa sekä henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluvia palveluita ja budjetin riittävyyttä koskevaa sääntelyä tulee täsmentää. Kokeilualueista tai niiden määräytymisen kriteereistä sekä kokeilujen henkilöllisestä soveltamisalasta tulee säätää suoraan laissa.

Perustuslakivaliokunta toteaa myös, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään EU-notifiointia edellyttävänä. Perustuslakivaliokunnan mukaan notifiointivelvollisuus kattaa myös tulkinnanvaraiset tilanteet ja oikeudellista epävarmuutta on pyrittävä lainvalmistelussa kaikin käytettävissä olevin keinoin minimoimaan.

Ensisijainen väline on valiokunnan mielestä notifiointi EU-komissiolle. Valiokunnan mukaan ei ole kokonaan poissuljettu riski, että valinnanvapausjärjestelmä olisi jälkikäteen saatettavissa EU-valtiontukisäännösten mukaiseksi vain säätämällä maakunnille valinnanvapauspalveluiden yhtiöittämisvelvollisuus, mikä ei ole kuitenkaan perustuslain kannalta mahdollista.

Perustuslakivaliokunnan lausunnolla lienee vaikutusta myös eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen kasvupalvelulaiksi. Tähän esitykseen sisältyy saman tyyppisiä kysymyksiä kuin valinnanvapauslainsäädäntöön, erityisesti liittyen palveluiden markkinoille vientiin.

Maakuntavaalit siirtyvät

Hallituksen esitysten käsittelyaikatauluun tulleet muutokset tarkoittavat, että maakuntavaaleja ei järjestetä suunnitellusti 28.10.2018.

Vaalien tarkka ajankohta määräytyy sen mukaan, missä aikataulussa eduskunta ehtii lakiehdotukset syksyllä 2018 käsittelemään ja hyväksymään. Ottaen huomioon oikeuskanslerin antaman lausunnon vaalit voitaisiin järjestää noin puolen vuoden päästä lakien hyväksymisestä. Oma kysymyksensä on vielä, voidaanko ensi keväänä järjestettäviä vaaleja yhdistää.