Maakunnallistuva sosiaalipäivystys -raportti: integroitua työmallia kehitetty onnistuneesti

Kuntaliitto keräsi sairaanhoitopiirien keskuskaupunkeihin lähetetyllä kyselyllä tietoa sosiaalipäivystyksen piloteista sairaaloiden yhteispäivystyksissä ajalla 2016-2018. Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan päivystysvastaanottoa, jossa hoidetaan sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon päivystyspotilaita. 

Keskeiset havainnot ja kehittämisehdotuksen on koottu oheiseen Maakunnallistuva sosiaalipäivystys -raporttiin. Kertynyttä tietoja ja havaintoja voidaan hyödyntää jatkossa sosiaalipäivystyksen kehittämisessä kunnissa ja kuntayhtymissä ja rakennettaessa maakunnallista sosiaalipäivystystä. Nyt julkistettava raportti on osa Kuntaliiton sote-yksikön muutostukea maakuntien sote-valmistelulle.

Sosiaalipäivystystä tulisi rakentaa tulevina vuosina kohti maakunnallisesti järjestettyjä sosiaalipäivystyksiä riippumatta siitä, mitä tapahtuu sote-uudistuksessa kansallisella tasolla. Lainsäädäntö tätä varten on olemassa sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Myönteiset tulokset kehittämistyöstä yhteispäivystyksissä rohkaisevat jatkossa rakentamaan monialaista integraatiota sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Sosiaalipäivystystä on pilotoitu yhteispäivystyksissä kahdeksassa maakunnassa: Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kaikissa maakunnissa kehittäminen kohdistui siihen, kuinka rakennetaan sosiaalipäivystyksen ja sairaalan yhteispäivystyksen yhteinen, arjen työssä toimiva työmalli. Lähes kaikissa piloteissa kehittämistoimintaan liittyi myös kysymys siitä, kuinka saadaan rakennettua laaja moniammatillinen työmalli yhteispäivystyksiin esimerkiksi siten, että siinä on mukana psykiatrian osaaminen. Sosiaalipäivystyksen tarve eri vuorokaudenaikoina ja sosiaalityön viranomaisvaltuuksien tarve yhteispäivystyksissä olivat myös tarkastelun kohteina useissa piloteissa.

Pilotoinneista saatujen tulosten perusteella on tärkeää, että yhteinen ja riittävä keskustelu sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon kesken luo yhteisen ymmärryksen siitä, mitä sosiaalipäivystys yhteispäivystyksissä tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita.

Sosiaalipäivystys yhteispäivystyksissä ei ole osa terveydenhuollon toimintaa, vaan sillä on oma erityinen tehtävänsä, menettelytapansa ja lainsäädäntönsä, jota voidaan sovittaa yhteen terveydenhuollon kanssa yhteispäivystyksissä siten, että se tuottaa asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Jatkossa on vielä kirkastettava, mikä on sosiaalipäivystystyötä ja mikä on virka-aikaista kiireellistä sosiaalityötä normaalivastaanotolla kunnassa. Tämän lisäksi rajapinnat terveydenhuollon päivystykseen ja terveydenhuollon sosiaalityöhön on oltava selkeät, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja jotta asiakkaan palvelupolku on sujuva.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä rakennettiin onnistuneesti psykiatristen sairaanhoitajien ja sosiaalipäivystäjien yhteistyötä.  Kuopion SOTE-tike-toimintamallin rakentaminen paransi akuuttitilanteiden ennakointia kotona ja järkevöitti muutoinkin hoitoa päivystyksissä ja jatkohoitoa kotona. Tämä helpotti päivystyksen ruuhkaa. Hämeenlinna toteutti onnistuneesti sosiaalipäivystyksen siirron keskussairaalaan ja otti käyttöön suoran asiakasnumeron.

Porissa havaittiin paljon palveluja käyttävien potilaiden kohdalla tiiviin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön merkitys. Erityisesti päihdepotilaiden osalta havaittiin yhteispäivystyksessä tehtävän palvelutarpeen arvioinnin tärkeys, koska asiakasryhmä muutoin on heikosti tavoitettavissa. Sosiaalityön palveluketju yhtenäistyi Porin perusturvan asiakkaille.  

Turussa kehitettiin ensihoidon ja sosiaalipäivystyksen alueellista työmallia ja lisättiin tietoisuutta sosiaalipäivystyksestä ja sen tehtävistä terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa. Terveydenhuollon sosiaalipäivystykseen ohjaamat tehtävät ovat nyt oikeanlaisia. Mikkelissä on kehitetty toimiva yhteistyö yhteispäivystyksen, mielenterveystyön ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen kesken. Ammatillinen osaaminen on laaja-alaistunut ja yhteistyötä opetellaan koko ajan lisää. Kainuussa on perustettu yhteispäivystykseen sosiaalityöntekijän virka ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Aloitettu kehittämistyö jatkuu pilotointikohteissa ja toimintamalleja parannetaan käytännöstä saadun kokemuksen perusteella.

Terveydenhuollon sosiaalityön roolista kaivataan valtakunnallista keskustelua. Sosiaalihuoltolain tultua voimaan terveydenhuollon sosiaalityö on jäänyt erikoiseen asemaan sosiaalityön kentällä.