Lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisessä epätietoisuutta ilmoitusvelvollisuudessa ja viiveitä tapausten selvittämisessä

Lastensuojelun kuntakyselyn ensimmäisiä tuloksia julkistettiin 1.2.2018. Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 toteuttama lastensuojelun kuntakysely toteutettiin nyt toista kertaa, edellinen vastaava kysely tehtiin viisi vuotta sitten. Kuntakyselyyn vastasi 92,3 prosenttia kaikista Suomen 180 lastensuojelun järjestäjätahoista. Järjestäjät edustavat 278 kuntaa. Kyselyn väestöpeitto on 96 prosenttia.

Kyselyssä kartoitettiin laajasti lastensuojelun tilannetta ja palvelujen saatavuutta. Kyselyyn vastanneet kunnat ja yt-alueet arvioivat myös millä tavoin lapsiin kohdistuvien pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittäminen sujuu lastensuojelun näkökulmasta katsoen nykyisin.

Lasten pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisen analyysiä on jatkettu aineiston pohjalta. Tältä osin on tehty myös maakunnittaiset tarkastelut aineistosta.

Viranomaisyhteistyössä on tapahtunut edistystä hyvän suuntaan

Kyselyyn vastanneista ¾ arvioi yleisellä tasolla tietojen vaihdon ja viranomaisyhteistyön lastensuojelun ja muiden viranomaisten välillä parantuneen viime vuosina ja 72 prosenttia arvioi lastensuojelun saavan riittävästi konsultaatiota poliisilta. 45 prosenttia vastanneista arvioi, että viranomaisten välinen vastuunjako ja käytäntö lapsen ja perheen tukemisessa pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämisprosessissa toimii hyvin käytännössä.

Selvitysprosessin onnistumiselle on keskeistä poliisin ja lastensuojelun yhteistyön toimivuus. Hyvin toimivina ja luottamusta rakentavina käytäntöinä vastaajat nostivat esille muun muassa mahdollisuuden konsultoida poliisia, lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen siirron yhdelle tutkinnanjohtajalle, nimetyt poliisit lapsiin kohdistuvien rikosepäilyjen tutkinnassa, poliisin Ankkuri-toiminnan, LASTA-toimintamallin käyttöönoton, poliisilaitoksen oman sosiaalityöntekijä ja lähisuhdeväkivallan työryhmän.

Pulmina epätietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta ja viiveet tapausten selvittämisessä

Ilmoitusvelvollisten ja yhteistyökumppaneiden puutteelliset tiedot ilmoitusvelvollisuudesta, tutkinnan prosessista ja lastensuojelun roolista vaikeuttavat ja hidastavat lapsen tilanteen selvittämistä ja lapsen auttamista. Ilmoituksen tekemistä poliisille ohjataan palvelujärjestelmässä lastensuojelun tehtäväksi, vaikka ilmoitusvelvollisen itsensä on tehtävä ilmoitus salassapitosäännösten estämättä. Myös poliisilla on ollut vastaajien mukaan odotusta siitä, että lastensuojelu tekisi ko. ilmoitukset poliisille varsinaisen ilmoitusvelvollisen puolesta.

Viiveet poliisille tulleiden ilmoitusten käsittelyssä, tutkinnan pitkä kesto ja eriaikaisuus lastensuojelun prosessin kanssa huolestuttavat lastensuojelun toimijoita lapsen edun näkökulmasta arvioituna.

Pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyihin liittyviin terveydenhuollon tutkimuksiin pääsy on nyt vaikeampaa kuin viisi vuotta sitten.

Lastensuojelun näkökulmasta katsoen poliisin saavutettavuuden heikkeneminen ja lastensuojelun resurssin oheneminen viime vuosina hidastavat myös lapsen pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämistä.

Sote-uudistus mahdollistaa selvittämisprosessin rakentamisen lapsen kannalta paremmaksi

Sote-uudistuksessa nykyisten 180 lastensuojelua järjestävän kunnan ja yt-alueen määrä vähenee 18 maakunnalliseen järjestäjään. Tämä luo mahdollisuuden parantaa ja sujuvoittaa lasten pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjen selvittämistä ja lasten ja perheiden tukea selvitysprosessin aikana ja sen jälkeen. Kysymyksessä on hyvin haavoittuva asiakasryhmä, jonka tutkintaprosessin viiveettömällä sujuvuudella on suuri merkitys niiden lasten tulevaisuudelle, joita selvittäminen koskee.

Maakunnittaisen tarkastelun perusteella viranomaisyhteistyö, tiedonkulku ja luottamusta rakentavat yhteistyökäytännöt toimivat pääasiassa parhaiten niissä maakunnissa, joissa jo nyt on kaikkien maakunnan kuntien tai lähes kaikkien maakunnan kuntien muodostama sote-kuntayhtymä. Näitä ovat Kainuu, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme.

Lastensuojelua järjestävistä kunnista ja yt-alueista yli puolet on alle 10 000 asukkaan kuntia, joissa tulee harvoin ilmi lasten pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyjä. Tästä syystä vakiintuneiden yhteistyö- ja ammattikäytäntöjen muodostuminen on vaikeaa ja tarvetta esimerkiksi nimettyihin yhteyshenkilöihin ja yhteisiin koulutuksiin poliisin kanssa ei synny.

Tarvitaan koulutusta laajalla rintamalla ja toimiviksi koettujen työmallien jalkauttamista maakuntiin

Tietoisuutta lastensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta sekä lastensuojelulle että poliisille on kirkastettava kaikkialla palvelujärjestelmässä, myös poliisissa ja lastensuojelussa.

Kuntaliitto ja FCG toteuttavat yhteistyössä syksyllä 2018 noin 4 tuntia kestävän webinaarin (verkkoseminaarin), jossa käydään läpi lastensuojelulain mukaiset velvoitteet, poliisin tutkintaprosessi, lapsen tutkiminen ja lapsen kohtaaminen ja tukeminen tutkintaprosessin aikana.

LASTA- ja Ankkuri-mallit parantavat kyselyn tulosten mukaan merkittävästi moniviranomaistyötä ja lasten auttamista. Niiden toiminnan jatkuminen ja toiminnan kehittäminen tulisi varmistaa sote-valmistelun kautta kaikkiin tuleviin maakuntiin.

Ankkurimalli toimii nuorten rikoksentekijöiden moniammatillisena työmallina ja LASTA-toimintamalli pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksen uhriksi epäiltyjen lasten tutkintaprosessin toimintamallina.

Nyt julkistettava osaraportti on ensimmäinen osa Maakunnallistuva lastensuojelu -raporttisarjaa, jossa lastensuojelun kuntakyselyn tuloksia tarkastellaan maakunnittain. Vuoden 2018 aikana julkistetaan lastensuojelun henkilöstövoimavaroja, palvelujen saatavuutta ja kunkin maakunnan erityisiä vahvuuksia ja kehittämishaasteita koskevat maakunnittaiset osaraportit maakuntien sote-valmistelun tueksi.