Kuntien rakennuskannassa merkittävä kehitys- ja säästöpotentiaali

Kuntaliiton ja FCG Konsultoinnin juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan kuntien rakennuskannassa on laskennallinen noin 150 – 300 miljoonan euron suuruinen säästöpotentiaali, mutta sen realisoituminen vaatii kunnilta suunnitelmallisia ja pitkäaikaisia kehittämistoimia.

Hankkeessa selvitettiin kuntien rakennuskannan nykytilaa ja tulevaisuutta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen laajalla tilastoselvityksellä, kyselytutkimuksella, haastatteluilla ja kirjallisuuskatsauksella. Kuntakonsernien omistuksessa on yhteensä yli 60 000 rakennusta ja niiden pinta-ala on yhteensä noin 50,6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Rakennuskannan tasearvo on noin 32,4 miljardia euroa, tekninen arvo noin 68,1 miljardia euroa ja jälleenhankinta-arvo noin 97,8 miljardia euroa.

Kuntakonserneilla on noin 9,0 miljardin euron suuruinen korjausvelka, josta emokuntien (kunnat ja kuntien liikelaitokset) osuus on noin 6,2 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon, että kaikkea korjausvelkaa ei ole tarkoituksenmukaista poistaa, on kuntakonsernien laskennallinen katettava korjausvelka noin 4,0 miljardia euroa ja kuntien noin 2,7 miljardia euroa. Nykyinen kuntien investointitahti ei riitä em. määrien kattamiseen.

Kuntakonserneilla on jo nykyisin tyhjiä rakennuksia noin 1,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja määrän on arvioitu kasvavan väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Lisäksi kuntakonsernien rakennuskannassa on paljon vajaakäytöllä ja alkuperäiseen tarkoitukseensa soveltumattomia rakennuksia. Tilankäyttöä on tutkimuksen mukaan mahdollista tehostaa noin 5 - 10 prosenttia ja energiankulutusta vähentää noin 3 prosenttia ilman investointeja.

Kehitys- ja säästöpotentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen haaste on, kuinka kukin kunta pystyy jatkossa sopeuttamaan rakennuskantansa palvelutarpeitaan vastaavaksi niin, että siinä otetaan huomioon palvelutarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Haasteeseen sisältyy olemassa olevan kehitys- ja säästöpotentiaalin kuntakohtainen tunnistaminen, analysointi, toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Tutkimuksen yksi keskeinen havainto siten on, että kunnilla on samaan aikaan sekä säästöpotentiaalia että merkittävä korjausvelka, sisäilmaongelmia, paljon investointitarvetta ja kehitettävää ylläpidossa.

Toimenpiteet on listattu kymmenen kohtaa käsittäväksi ja alkuvaiheessa kymmenen vuotta kestäväksi kehittämisohjelmaksi, jonka avulla säästöjä kiinteistönpidossa on mahdollista saavuttaa:

1. Muutosilmiöiden tunnistaminen
2. Strategisen kiinteistönpidon kehittäminen ja tukeminen
3. Poliittisen päätöksenteon tukeminen
4. Kiinteistötilastoinnin kehittäminen
5. Tietotekniikan parempi hyödyntäminen
6. Operatiivisen kiinteistönpidon tukeminen
7. Tilankäytön tehostaminen
8. Energiansäästöpotentiaalin hyödyntäminen
9. Rakennusten omistus- ja hallintamuotojen sekä hankkeiden toteutusmallien kehittäminen
10. Valtion tukimuotojen kehittäminen.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lataa julkaisu tästä.