Kuntamuutokset vaativat aikaa

Kuntien määrän väheneminen jatkuu, mutta muutokset vaativat aikaa. Paineita kuntamuutoksiin tulee monelta suunnalta, kuntien sisäisten tekijöiden ohella toimintaympäristön muutoksista ja valtion toimista. ARTTU2-tutkimusohjelman selvityksessä tunnistettiin viisi polkua tulevalle kehitykselle.

 

Kuntaliitokset välietapilla-raportissa on tarkasteltu kuntajakoselvityksiä vuosina 2005–2017 ja kuntaliitoksia vuosina 2007–2017 neljässäkymmenessä kunnassa, jotka kuuluvat kuntauudistuksia selvittävän arviointitutkimusohjelman ARTTU2:n piiriin.

 

Ajanjakson muutoksia on peilattu historiassa tapahtuneeseen kuntaliitoskehitykseen sekä ennakoitu vaihtoehtoisia kuntarakenteiden kehityspolkuja seuraaville vuosikymmenille. Pääasiallisina aineistoina on käytetty Kuntaliiton kokoamia tilastoja 2000-luvun kuntaliitosselvityksistä, aikaisempia kuntaliitostutkimuksia, asiantuntijahaastatteluja sekä kirjoittajien omia kokemuksia kuntajakoselvittäjinä.

 

Koko Manner-Suomessa tehtiin vuosina 1947–2017 yhteensä 176 kuntaliitosta. Niistä 45 toteutettiin ARTTU2-kunnissa. Runsas puolet (21 kpl) ARTTU2-tutkimuskunnista toteutti vähintään yhden kuntaliitoksen ja vajaa neljännes (9 kpl) niistä teki noiden 70 vuoden aikana kolme tai neljä kuntaliitosta.

 

ARTTU2-kuntien kuntajakoselvityksiä tehtiin vuosina 2005–2017 yhteensä 66. Ainoastaan kolme kuntaa ei osallistunut tuona aikana kuntajakoselvityksiin. Yli puolet ARTTU2-kunnista oli mukana useammassa kuin yhdessä selvityksessä. Kokonaisuudessaan 21 selvitystä johti kuntaliitokseen. Kuntajakoselvitysten määrä kasvoi Kataisen hallituksen kuntarakenneuudistuksen aikana, mutta ARTTU2-kunnissa toteutui sen seurauksena vain kolme (3) kuntaliitosta.   

 

Viisi polkua tulevaan kehitykseen



Kuntamäärän kehityksessä 2020- ja 2030-luvulla tunnistetaan viisi kehityspolkua. On epätodennäköistä, että jokin kehityspoluista toteutuisi sellaisenaan. Sen sijaan on hyvin mahdollista, että jokin noiden kehityspolkujen yhdistelmistä toteutuu. Kehitykseen tulee vaikuttamaan ainakin se, miten kuntien elinvoima ja toimintakyky sekä toimintaympäristö muuttuvat. Keskeisiä tekijöitä kuntamäärän tulevassa kehityksessä ovat myös valtion tukitoimet kuntaliitoksille sekä ”villiksi kortiksi” tunnistettu maakunta- ja sote-uudistus.

ARTTU2-ohjelma tuottaa laajaa tietoa

Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskuntien koko ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

ARTTU-tutkimuskunnat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: www.kuntaliitto.fi/arttu2

Raportti:

Anni Antila, Jarmo Asikainen ja Arto Koski: Kuntaliitokset välietapilla. Kuntajakoselvitykset ja kuntaliitokset vuosina 2005-2017 sekä näkymät vuoteen 2040 saakka. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 6/2018. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2018.

Lisätietoja:

Johtava konsultti Anni Antila, FCG, p. 050 40 63 540

Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, FCG, p. 050 36 11 357

Erityisasiantuntija Arto Koski, Kuntaliitto, p. 050 54 29 299

Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta:

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634