Kuntalaiset tekevät edelleen vähän kuntalaisaloitteita

Suomalaiset kunnat saivat vuonna 2017 keskimäärin seitsemän kuntalaisaloitetta. Määrä on pysynyt hyvinkin vakaana aina vuodesta 2005 alkaen. Kuntalaisaloitteita tehdään sitä enemmän mitä suuremmasta kunnasta on kyse. Aloitteiden määrä vaihtelee alle 5000 asukkaan kuntien keskimäärin kahdesta aloitteesta yli 100 000 asukkaan kaupunkien keskimäärin 42 aloitteeseen. Asukasluvultaan samankokoisissa kunnissa kuntalaisaloitteiden määrät vaihtelevat suuresti.

Tiedot perustuvat Kuntaliiton kevään ja alkusyksyn aikana kunnille tekemään kyselyyn, jossa kartoitetaan kuntien tarjoamia ja käytössä olevia kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia kuluvalla valtuustokaudella. Ennakkotiedot sisältävät vastauksia 182 kunnasta (58,5%).

Kuntalaisaloitteet koskevat yleisimmin teknisiä palveluja

Peräti kahdeksan kymmenestä (83%) kyselyyn vastanneista kunnista on nimennyt tekniset palvelut kolmen yleisimmän aloitteita saaneen toimialan joukkoon. Näin on ollut myös aikaisempina vuosina. Kuntalaisaloitteiden toiseksi yleisin toimiala on kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut (44%) ja kolmanneksi yleisin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut (35%). Sosiaali- ja terveyspalvelut mainitaan harvimmin kuntalaisaloitteiden kohteena.

Monet teknisten palvelujen alle laskettavista aloitteita koskevat liikenneturvallisuutta, esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentamista, hidasteita, katuvalaistusta ja parkkipaikkoja.  Aloitteet ovat sisältäneet myös toiveita mm. koirapuistoista, uimahallista, leikkikentistä ja kuntoiluportaista.

Vähemmässä kuin joka viidennessä (17%) kunnassa on tehty myös sellainen tai sellaisia aloitteita, joissa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, jolloin aloite on kuntalain mukaan käsiteltävä valtuustossa kuuden kuukauden sisällä asian vireille tulosta. Vähiten näitä aloitteita on tehty alle 5000 asukkaan kunnissa (10%) ja eniten yli 100 000 asukkaan kunnissa (33%).

Neljä kymmenestä aloitteesta johtanut toimenpiteisiin

Kunnista saatujen arvioiden mukaan keskimäärin 41 prosenttia viime valtuustokaudella eli vuosien 2013-2017 aikana jätetyistä kuntalaisaloitteista on johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, eli aloitteen sisältämän ehdotuksen toteuttamiseen tai edistämiseen. Yleisimmin näin on alle 5 000 asukkaan kunnissa (47% kuntalaisaloitteista) ja harvimmin 20 001 - 50 000 asukkaan kunnissa (30%). Kuntien väliset ja kuntakokoluokkien sisäiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.

Kolmella neljästä käytössä sähköinen kuntalaisaloitepalvelu

Kyselyyn vastanneista kunnista 75 prosentilla on ilmoituksensa mukaisesti käytössä sähköinen kuntalaisaloitepalvelu www.kuntalaisaloite.fi . Keskimääräistä vähemmän se on käytössä alle 5000 asukkaan kunnissa, yli 50 000 asukkaan kaupungeista lähes kaikilla.

Kuntalaisilla lakisääteinen aloiteoikeus jo vuodesta 1976

Kuntalaisten aloiteoikeudella on takanaan pitkä historia, sillä siitä säädettiin ensi kerran jo vuoden 1976 kunnallislaissa. Kuntalaisaloitetta on pidetty perinteisesti suomalaisena erikoisuutena. Sitä on aikanaan kutsuttu jopa suomalaiseksi innovaatioksi. Ruotsissa aloiteoikeuden käyttö kunnissa mahdollistettiin vuonna 2002 ja Norjassa vuonna 2003.

Valtuustoaloitteet yleisempiä kuin kuntalaisaloitteet

Kunnissa tehtiin vuonna 2017 kaikkiaan keskimäärin 14 valtuustoaloitetta. Aloitteiden määrät vaihtelevat kuntalaisaloitteiden tapaan erikokoisissa kunnissa. Alle 5 000 asukkaan kunnissa tehtiin keskimäärin viisi valtuustoaloitetta ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 59 aloitetta vuonna 2017. Yksittäisissä kunnissa valtuustoaloitteiden määrä vaihtelee nollasta 105 aloitteeseen. Valtuustoaloitteita tehdään eniten kuntavaalivuonna.

Lähes puolet valtuustoaloitteista johtaneet toimenpiteisiin

Kuntien oman ilmoituksen mukaan keskimäärin 46 prosenttia viime valtuustokaudella jätetyistä valtuustoaloitteista on johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, yleisimmin pienimmissä ja harvimmin suurimmissa kunnissa.

Valtuustoaloitteet voivat joissain kunnissa toimia osin kuntalaisten aloitteiden ja toiveiden kanavana. Toisaalta niissä kunnissa, joissa tyypillisesti tehdään paljon kuntalaisaloitteita, tehdään myös runsaasti valtuustoaloitteita.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi, p. 050 337 5634
erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, sirkka-liisa.piipponen(at)kuntaliitto.fi, p. 050 448 3366

Lisätietoja Kuntaliiton kotisivulla: www.kuntaliitto.fi > Asiantuntijapalvelut >  Demokratia ja hallinto >  Demokratia ja osallisuus >  Kuntalaisten osallistuminen > Kuntalaisaloite. Suora linkki tässä.