- maankäyttö
- kaavoitus
- maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvä kehittäminen ja edunvalvonta
Kuntakaavoittajien terveiset MRL-valmisteluun!
Kuntaliitto on aloittanut kuntien näkemysten keräämisen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta varten. Ensimmäisenä olivat vuorossa kuntien kaavoittajat, joiden kanssa järjestettiin neljä työpajamuotoista MRL-kuntaklinikkaa Oulussa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella. Niihin osallistui yhteensä 30 kuntakaavoittajaa eri puolilta Suomea.
Klinikoissa keskusteltiin monipuolisesti alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Kuntakaavoittajat olivat samaa mieltä kuntakaavoituksen tehtävästä ja yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa. Rakennusvalvonnan katsottiin yksimielisesti kuuluvan kuntakokonaisuuteen. Näkemykset valtion ja maakuntien roolista olivat osittain eri suuntaisia.
Keskeiset havainnot
Valtion laillisuusvalvonnan väheneminen oli kaavoittajien mielestä hyvä asia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta saatu asiantuntija-apu koettiin kuitenkin hyödylliseksi. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) pidettiin sisällöltään epämääräisenä, vaikka ne ovatkin toimineet muodoltaan väljinä ohjeina. Jatkossa tavoitteita voisi edelleen kohdentaa tärkeimpiin asioihin, kuten valtakunnallisesti merkittävään liikenneverkostoon.
Kuntakaavoittajat pitivät ylikunnallista maankäytön suunnittelua tarpeellisena etenkin erilaisten verkostojen näkökulmasta. Nykyistä maakuntakaavoitusta kuitenkin kritisoitiin: sitä pidettiin liian yksityiskohtaisena tai jopa turhana. Maakuntatason suunnittelun pitäisi olla nykyistä strategisempaa ja eri alueiden vahvuuksia tukevaa eikä sillä pitäisi olla nykyisenkaltaisia oikeusvaikutuksia. Kuntakohtaiselle tulkinnalle pitäisi jäädä enemmän tilaa.
Kaavoittajat kannattivat kaupunkiseutuyhteistyötä, mutta arvioivat kaupunkiseutujen määrittelyn laissa olevan vaikeaa. Kuka määrittäisi kaupunkiseudut ja miten? Yleisesti oltiin sitä mieltä, ettei lain tulisi velvoittaa kaupunkiseutusuunnitteluun, mutta toisaalta epäiltiin, riittääkö vapaaehtoinen yhteistyö. Päätöksenteon pitäisi joka tapauksessa olla kunnissa.
Kaavoittajien näkemykset kuntakaavoituksesta olivat selkeitä. Kuntien kaavamonopoli on säilytettävä kuntataloudellisista syistä mutta myös yhdyskuntarakenteen ohjaamiseksi ja eri intressien huomioon ottamiseksi. Kunnassa tarvitaan erilaisia suunnittelun tasoja erilaisiin suunnittelutarpeisiin: Yleispiirteistä suunnittelua maapolitiikan tueksi ja maankäytöllisten periaatteiden määrittämiseksi sekä yksityiskohtaisempaa suunnittelua rakentamista koskevien oikeuksien määrittelyyn ja elinympäristön laadun ohjaamiseen.
Klinikoissa jaettiin kokemuksia yksityisten kaava-aloitteiden käsittelystä. Menettelytavat vaihtelivat, mutta yleisesti ottaen kokemukset kumppanuuskaavoituksesta olivat hyviä. Yksityisen nykyistä laajempaa aloiteoikeutta pidettiin ongelmallisena: Kunnalla on kokonaisvastuu yhdyskuntarakentamisen kustannuksista, kuntalaisten elinympäristöstä ja palveluista. Kunnan on myös pystyttävä varmistamaan, että hanke on kokonaisuuden kannalta sopiva. Vuorovaikutuksessa on tärkeää riippumattomuus ja eri intressien tasapainoinen tarkastelu, minkä takia katsottiin, ettei sitä voi jättää yksityisen osapuolen järjestettäväksi.
Suunnittelu ja lupajärjestelmä kytkeytyvät toisiinsa, mikä näkyy kaavoituksen ja rakennusvalvonnan tiiviinä yhteistyönä kunnassa. Kaavoittajien mielestä rakennusvalvonnan tulee säilyä kunnan tehtävänä, jotta kunnan näkemys ja suunnitelmat toteutuvat.
Kaavoittajat pitävät maankäyttö- ja rakennuslain keskeisiä tavoitteita, kestävää kehitystä, asiantuntijuutta ja avoimuutta hyvinä periaatteita, jotka on syytä säilyttää lakia uudistettaessa. Osallisuus- ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeä ja arvokas osa demokratiaa.
Kaavajärjestelmän hierarkkisuus koettiin prosesseja jäykistäviksi ja siihen toivotaankin parannusta. Selvitystarpeen joustava määrittely mahdollistaa tapauskohtaisen harkinnan, mutta johtaa paikoin yliselvittämiseen. Selkeyttämisen varaa olisi myös maankäyttösopimuksiin ja korvauksiin liittyvissä menettelyissä. Rakentamisen laatua pitäisi pystyä ohjaamaan nykyistä tehokkaammin suunnittelusta aina toteutukseen saakka.
Näkemysten keruu jatkuu
Kuntakaavoittajien lisäksi MRL-klinikoita on järjestetty maapolitiikan ja kuntatekniikan asiantuntijoille. Jatkossa keskustelua käydään myös muiden toimialojen, erilaisten kuntaverkostojen ja maakunnan liittojen kanssa.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.