Kunnat tarjoavat kuntalaisille yhä enemmän erilaisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja

Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa kunnan toimintaan lisääntyvät, erityisesti sosiaalisen median kautta. Kuntaliiton kyselyn mukaan tavallisimpia ovat edelleen erilaiset keskustelutilaisuudet.

Kuntalaismielipiteitä kartoitetaan kunnissa yleisten keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien ohella yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen ja yhteiskehittämisen kautta. Kuntien yleisesti suosimia tapoja ovat myös asiakas-, käyttäjä- ja kuntalaiskyselyt sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle. Erityisesti viime valtuustokaudella kunnan tarjoama keskustelupalsta internetissä ja sosiaalisessa mediassa yleistyi.

Uudehkoista osallistumistavoista harvinaisin on osallistuva budjetointi. Sitä menetelmää on käyttänyt 12 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista (22 kuntaa).  Muita vähän käytettyjä tapoja ovat kumppanuuspöydät ja verkkovaltuustot.

Kuvio. Manner-Suomen kunnissa käytössä olevien kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen yleisyys 2017, % (N=184-191)

Kunnat tarjoavat kuntalaisille keskimäärin kahdeksan osallistumis- ja vaikuttamistapaa 

Kunnissa on käytössä keskimäärin kahdeksan erilaista kuntalaisten mielipiteiden kartoittamistapaa. Eri keinoja käytetään sitä enemmän, mitä suuremmasta kunnasta on kyse, vaihdellen pienimpien kuntien keskimäärin seitsemästä tavasta suurimpien kuntien keskimäärin kahteentoista tapaan.

Kuntakoon ja yksittäisen kartoittamistavan yleisyyden välisessä yhteydessä voi olla kuitenkin suurtakin vaihtelua. Vaihtelut eri tapojen käytössä näkyvät paitsi kuntakokoluokkien välillä myös kuntakokoluokkien sisällä saman suuruisia kuntia verrattaessa. Eniten, kaikkiaan 15 erilaista kuntalaismielipiteiden kartoittamistapaa oli Espoossa ja Tuusulassa.

Palautetta kerätään sähköpostitse ja henkilökohtaisesti

Sähköpostipalaute ja henkilökohtainen suora palaute ovat ylivoimaisesti yleisimpiä kuntien tarjoamia palautekanavia. Lähes kaikissa kyselyyn vastanneista kunnista palautetta voi antaa kunnan internet-sivujen tai sosiaalisen median välityksellä.

Edellisestä valtuustokaudesta palautemahdollisuus sosiaalisen median kautta on kasvanut eniten.

Erilaiset kuntalaismielipiteen kartoittamisen ja palautteenkeruun kanavat ovat tyypillisesti sitä runsaammin ja laaja-alaisemmin käytettävissä mitä suuremmasta kunnasta on kyse. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska kuntalaisten ja kunnan (päättäjien) välinen etäisyys kasvaa kuntakoon kasvaessa, jolloin tarvitaan henkilökohtaisten ja suorien kontaktien lisäksi enemmän systemaattista väylänrakentamista kunnan ja kuntalaisten välille.

”Pienessä kunnassa palautetta on helppo antaa henkilökohtaisesti myös virka-ajan ulkopuolella. Sähköpostitse lähestymisen kynnys on matala. Jonkin verran palautetta/aloitteita on tullut nettisivuilla olevan lomakkeen sekä Facebook-sivujen kautta.” (vastaus alle 2 000 as. kunnasta)

Suurissa kaupungeissa palautetta tulee niin paljon, että palautedatan koostaminen ja jatkohyödyntäminen vaativat systemaattista otetta. Helsingin kaupunki suunnittelee avaavansa kaupungin ulkopuolisille toimijoille mahdollisuuden syöttää palautetta kaupungin järjestelmään niiden omista verkkopalveluista avointa palauterajapintaa hyödyntäen. Palautedataan louhitaan jatkossa tekoälyn voimin. Kuntalaispalautteiden sisällöistä ja käsittelystä viestitään myös visuaalisesti.

Kuntaliitto lähetti kesäkuussa 2018 kaikkien kuntien kirjaamojen kautta hallintojohtajille tai vastaaville kyselyn kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Kyselyyn vastasi 16.11.2018 mennessä kaikkiaan 192 kuntaa Manner-Suomessa, vastausprosentiksi tuli siten 65. Vastauksia saatiin edustavasti kaikenkokoisista kunnista.

Aiheeseen liittyen:

Tietoa kuntalais- ja valtuustoaloitteiden määristä .