Kunnat ovat onnistuneet tavoitellussa henkilöstörakenteen muutoksessa Kela-siirrossa

Kuntaliitto seurasi koko vuoden 2017 ajan perustoimeentulotuen Kela-siirron toimeenpanon etenemistä kuntiin suunnatuilla erilliskyselyillä. Kyselyjä toteutettiin neljän kuukauden seurantajaksoissa kaikkiaan kolme. Viimeisessä tammikuussa 2018 kuntiin lähetetyssä seurantakyselyssä kysyttiin myös, millaiseksi kuntien henkilöstörakenne oli muuttunut vuoden 2018 alkuun mennessä.

Kuntien osalta Kela-siirron kokonaiskustannusarviot ylittyivät noin 10–12 miljoonalla eurolla

Kela-siirrolla tavoiteltiin kokonaisuutena mm. julkisen talouden kokonaiskustannusten säästöä. Kuntien osalta säästöpotentiaalina oli lähinnä henkilöstö- ja hallintokustannuksista saavutettavissa oleva säästö, kun mekaaninen perustoimeentulotuen tarpeen arviointiin liittyvä laskenta- ja maksatustyö siirrettiin Kelan vastuulle. Arvioitu kustannussäästö oli hallituksen esityksen mukaan 69 miljoonaa euroa.

Kyselyn tulosten perusteella kyseinen säästötavoite on saavutettu vuoden 2018 alun vakiintuneeseen tilanteeseen mennessä. Kyselyn tulosten perusteella kunnat käyttävät uudistuksen jälkeen kuntiin jääneeseen toimeentulotukityöhön vajaat 75 miljoonaa euroa vähemmän henkilöstö- ja hallintoresurssia kuin ennen siirtoa. Henkilötyövuosiksi muutettuna säästö on ollut n. 1 560 henkilötyövuotta.

Toisaalta toimeentulotuen yhteenlasketut bruttokustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin arvioitiin. Alkuperäisessä hallituksen esityksessä ns. alikäytön poistuman arvioitiin siirrossa olevan n. 75-100 miljoonaa euroa. Arvion teki lainsäädäntövaiheessa Kela.

Kuntaliiton toteuttamien kyselyjen perusteella toimeentulotuen bruttokustannukset näyttävät kuitenkin vuonna 2017 nousseet kokonaisuudessaan n. 110 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2016 bruttokustannuksiin. Tässä ovat mukana sekä Kelan vuonna 2017 myöntämä perustoimeentulotuki että kuntien myöntämä perus-, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Varsinaiset tilastoluvut asiasta saadaan vasta vuoden 2018 lopussa, kun THL tilastoviranomaisena yhdistää kummankin toimijan ilmoittamat tiedot yhteiseksi viralliseksi tilastoksi.

Sosiaalialan ammattilaisten työaikaa on vapautunut osaamista vastaaviin tehtäviin

Kunnat ovat ensimmäisen toimeenpanovuoden haasteista huolimatta onnistuneet uudistuksen toimeenpanossa lakimuutoksen tavoitteiden mukaisesti. Koska uudistusta ei toteutettu henkilöstön osalta liikkeenluovutuksena, ja kuntien henkilöstöstä rekrytoitui Kelalle etuuskäsittelyn tehtäviin ainoastaan muutama sata henkilöä, pelkona oli, että uudistuksessa olisi jouduttu toteuttamaan mittavia irtisanomisia.

Kyselyn tulosten perusteella näin ei kuitenkaan ole käynyt. Ainoastaan 9 % kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti joutuneensa irtisanomaan henkilöstöään siirron yhteydessä. Pääasiassa uudistus toteutettiin uudelleensijoittamalla lähinnä toimistoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä toisiin tehtäviin. Osa kunnista oli myös jo pidempään hoitanut toimeentulotuen etuuskäsittelyä osittain määräaikaisilla työsuhteilla, jotka päättyivät siirron tapahtuessa.

Kunnat ovat toteuttaneet henkilöstörakennemuutoksen siten, etteivät sosiaalialan ammattilaisten resurssit aikuissosiaalityössä ole juurikaan vähentyneet. Vastanneista kunnista myös yli puolet ilmoitti pystyneensä kehittämään uusia toimintatapoja aikuissosiaalityöhön ensimmäisen toimeenpanovuoden aikana.

Myös alkuperäinen tavoite sosiaalialan ammattilaisten työajan vapautumisesta osaamista vastaaviin tehtäviin näyttää pitkälti toteutuneen. Sosiaalialan ammattilaisten aikaa ja työpanosta kuluu nyt huomattavasti vähemmän toimeentulotukityöhön kuin ennen siirtoa, vaikka edelleen viimeisenkin kyselyn vastausten perusteella kuntien työntekijät joutuvat paikkaamaan Kelan toimeenpanoa. Kaikkien kyselyjen tulosten perusteella kunnat ovat käyttäneet vuoden 2017 aikana ensisijaisesti Kelalle kuuluvien tehtävien hoitamiseen omaa henkilöstö- ja hallintoresurssiaan noin 6 miljoonan euron verran.

Heikon toimintakyvyn omaavilla ihmisillä on vaikeuksia suoriutua uudessa järjestelmässä

Kela-siirron toimeenpanossa on kuitenkin edelleen runsaasti kehitettävää. Vaikka vaikuttaa siltä, että suuri osa toimeentulotuen tarpeessa olevista ihmisistä saa asiansa hoidettua sujuvasti, aiempaa helpommin ja yhdestä paikasta, on toimeenpanossa sekä ihmisten toimintakykyyn että yhdenvertaisuuteen ja Kelan palvelukanavien kattavuuteen liittyviä ongelmia.

Alueelliset erot Kelan palvelupisteiden kattavuudessa vaikuttavat kyselyn tulosten perusteella siihen, minkä verran eri kunnissa joudutaan tekemään ensisijaisesti Kelalle kuuluvia ohjaus- ja neuvontatehtäviä. Näiden tehtävien tekeminen korostuu kunnissa, joissa ei ole Kelan toimipistettä tai joissa toimipisteet eivät ole auki joka päivä. Vain puhelimitse tai sähköisesti tarjolla olevat palvelut eivät ole kaikkien toimeentulotuen asiakkaiden saavutettavissa.

Kunnat ovat myös koko ensimmäisen toimeenpanovuoden niin toteutetuissa erilliskyselyissä kuin muuta kautta raportoineet merkittävästi lisääntyneistä vuokra- ja sähkölaskurästeistä sekä Kelan tekemiin päätöksiin liittyvistä virheistä, jotka ovat aiheuttaneet kohtuuttomia tilanteita asiakkaille. Nämä ovat myös konkreettisesti vaikuttaneet kuntien myöntämän ehkäisevän toimeentulotuen määrän merkittävään kasvuun. Kaikkiaan ensimmäisen toimeenpanovuoden aikana kuntien myöntämän ehkäisevän toimeentulotuen määrä näyttää kasvaneen noin 4 miljoonaa euroa. Kehitystä ei ennakoitu siirron valmistelussa.

Lisäksi huolena on, että uudessa järjestelmässä toimeentulotuen tarve pitkittyy, eivätkä sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa olevat ihmiset ohjaudu riittävän ajoissa palvelujen piiriin. Vaikka kuntien ja Kelan välinen yhteistyö alueilla on aktiivista ja hyvää, kuntien sosiaalihuollon ja perustoimeentulotuen välisen kytköksen purkaminen on erityisesti vaikuttanut siihen, että esimerkiksi nuorten toimeentulotuen tarpeen ehkäisyä ei pystytä toteuttamaan siten kuin aiemmin. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia pidemmällä aikavälillä.

Sosiaalihuollon palvelujen saamisen turvaaminen ja oikea-aikainen ohjaaminen palvelujen piiriin tuleekin olla jatkotoimeenpanossa yhteisen kehittämisen keskiössä. Myös toimeentulotuen tarpeen pitkittymisen sekä asiakkaille uudessa järjestelmässä syntyvien kohtuuttomien tilanteiden ehkäisy ovat asioita, jotka edellyttävät jatkokehittämistä. Kuntien ja Kelan yhteisten ja yhdenmukaisten toimintamallien kehittämisen lisäksi järjestelmän joustavampi, asiakaskeskeinen toiminta edellyttää selkeästi myös konkreettisia lainsäädäntömuutoksia ja kuntien sosiaalityön toimintatapojen ja palvelujen voimakasta uudistumista.

Koko viimeisen erilliskyselyn tuloksiin ja johtopäätöksiin voi tutustua oheisesta liitteestä.