Kotkan-Haminan alueella lähdettiin toteuttamaan seudullisen yhteistyön ideaa, koska yhteen pelaaminen on hyvä viesti yrityksille ja viriili elinkeinoelämä luo elinvoimaa alueelle. Kotka on yksi Kuntaliiton ja FCG:n Kuinka johtaa elinvoimaa? –selvityksen esimerkkikaupungeista. Selvitys julkaistaan Kuntamarkkinoilla keskiviikkona.
Seudun yhteisestä MAL-suunnittelusta on vastannut jo kymmenen vuoden ajan kaupunkiseutusuunnittelu- eli Kassu-ryhmä. Ryhmässä toimivat kuntien maankäytöstä vastaavat viranhaltijat sekä Kymen maakuntaliitto ja seudun kehitysyhtiö. Suunnittelua ovat ohjanneet kunnanjohtajien muodostama seutuvaliokunta sekä kuntien yhteinen seutuvaltuusto. Kassun sisällä keskustelu on ollut mutkattoman avointa, ja yhteinen käsitys seudusta yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena selvä. Luottamusta kuntien päättäjiin on rakennettu runsaalla läsnäololla suunnittelun kaikissa eri vaiheissa sekä kuuntelemalla ja ottamalla huomioon suunnitteluun liittyvää palautetta ja huolta.
South-East Leveraging Livelihood eli tuttavallisemmin SELL-hankkeella luotiin käytännön edellytyksiä elinkeinokehittämiselle ja alueen myynnille. Hanke yhdistää strategisen maankäytön suunnittelun ja elinkeinokehittämisen, ja siten luo konkreettista tarjottavaa yrityksille ja myös viestii sitä ulospäin. Keskiössä olivat yhteinen suunnittelu ja näkemyksen luominen alueen tulevaisuudesta sekä ymmärrys, että alueen kehittämiskohteita ja investointimahdollisuuksia tarkastellaan seudullisen tason kokonaisuuksina kuntarajat unohtaen. Vuosittain vastaan tulee esimerkiksi liikkumiseen tai tonttitarjontaan liittyviä tilanteita, joissa seudun asumisen ja yrittämisen olosuhteita parannetaan yhteistyöllä. Hankkeen lähtökohtana oli auttaa seutua uudistumaan ja edistää väistämätöntä rakennemuutosta myönteisellä tavalla.
Seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen suuret linjat määriteltiin vuonna 2012 ”Kaakon suunta” - kehityskuvassa. Kotkan-Haminan seudun - johon kuuluvat Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä - strategisen yleiskaavan tehtävänä on kehityskuvan linjausten konkretisoiminen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä seututason ratkaisuissa sekä tulevan kehityksen ohjaaminen. Seudun strategisen yleiskaavan ja sille tavoitteita asettavan kehityskuvan laatimisesta oli päätetty kuntien valtuustoissa jo aiemmin. Kehityskuvan valmistuttua selvitettiin parasta etenemistapaa, ja lopulta kunnanhallitukset vielä vahvistivat, että strateginen yleiskaava laaditaan.
Yrityksille vetovoimaisella seudulla on elinkenoinfran lisäksi myös asuinympäristöjen oltava houkuttelevia. Yleiskaavasta on valmistunut ehdotus, joka on ollut nähtävillä seudun kunnissa ja internetissä. Strateginen yleiskaava on tarkoitus käsitellä kuntakohtaisesti valtuustoissa vuoden 2018 aikana.
Kotka-Hamina seudulla ollaan edelläkävijöitä maankäytön suunnittelun ja elinkeinojen kehittämisen yhdistämisessä. Seudusta puhutaan toiminnallisena kokonaisuutena. Seudun strateginen yleiskaava on juridinen työkalu, mutta samalla kommunikaatioväline seudusta kertomiseen. Se ohjaa kasvua seudulla, ei rajoittaen vaan luoden mahdollisuuksia. Hyväksi havaittua yhteistyötä elinkeinokehittäjien ja maankäytön suunnittelijoiden kesken aiotaan jatkaa yhteistä suunnitelmaa toteuttamalla ja sen tavoitteita edistämällä.
SELL-hanketta veti alueen kehitysyhtiö Cursor Oy yhdessä Kassu-ryhmän ja konsulttien kanssa.
Markku Hannonen, kaupunkisuunnittelujohtaja, Kotka
Kuntaliiton ja FCG:n elinvoiman kehittämisverkoston Kuinka johtaa elinvoimaa? - viiden kaupungin tapausselvitys elinvoiman määrittelystä, johtamisesta ja organisoinnista julkaistaan Kuntamarkkinoilla keskiviikkona 12.9. klo 14.00 alkaen, tilassa B 3.3. Tervetuloa!
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.