Konsernijohtaminen korostuu kunnissa
Kuntien on panostettava entistä enemmän koko kuntakonsernin johtamiseen. Tämä lataa lisähaasteita sekä toimivalle johdolle että luottamushenkilöille, koska kuntakonsernit ovat yrityskonserneja monimuotoisempia ja verorahoituksen rinnalle nousee entistä voimakkaammin palvelujen myynti.
Kuntakonsernien rakennetta ja emokunnan osuutta kuntakonsernin taloudesta on tarkasteltu ARTTU2-ohjelman tutkimuksessa. Kuntiin kohdistuvia muutoksia selvittävän tutkimusohjelman julkaisusarjassa ilmestyneen raportin ”Kuntien moninaiset kuntakonsernit” ovat tuottaneet Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pentti Meklin ja Kuntaliiton kuntatalouden erityisasiantuntija Heikki Pukki.
- Kuntakonsernit toimivat pääosin oman lainsäädännön perusteella ja tällä on vaikutusta kunnan ohjauskeinoihin, samoin kuntademokratiaan. Kuntalaki korostaa yhteisöihin valittujen kunnan edustajien taloudellisen ja liiketaloustieteellisen asiantuntemuksen merkitystä, mikä saattaa vähentää luottamushenkilöiden mahdollisuuksia, Pentti Meklin arvioi.
Kunta hoitaa yhä enemmän tehtäviään yhtiöiden, säätiöiden, kuntayhtymien kautta ja erilaisin sopimuksin yksityisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Konsernin talouskokonaisuudesta ARTTU2-tutkimuksen mukaan emokunnan osuus käyttötuloista ja taseen varallisuudesta on noin kaksi kolmasosaa, mutta esimerkiksi lainakannasta ja investoinneista noin puolet.
Kuntakonserni on tapa, jolla kuntalaki ja kirjanpitolaki rajaavat kunnan taloudellista kokonaisuutta. Konserniin kuuluvat emokunta ja emokunnan määräysvallassa oleva tytäryhteisöt eli osakeyhtiöt, säätiöt ja yhdistykset sekä kuntayhtymät.
Tällä hetkellä kuntakonsernit ovat erityisen huomion kohteena siitä syystä, että mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnan tehtävistä, tuloista ja menoista noin puolet siirtyy maakunnille. Silloin tytäryhteisöjen osuus konsernikokonaisuudesta ja konsernin taloudesta kasvaa merkittävästi.
Raportti: Pentti Meklin & Heikki Pukki: Kuntien moninaiset kuntakonsernit. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 3/2018.
Lisätietoja:
Emeritusprofessori Pentti Meklin, pentti.meklin(at)uta.fi, p. 050 564 2595
Erityisasiantuntija Heikki Pukki (raportin tilastot), heikki.pukki(at)kuntaliitto.fi
ARTTU2-tutkimusohjelmasta: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, s-posti: marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi