Kehysriihen satoa kuntien opetus- ja kulttuuritoimeen

Vuoden 2019 budjetin valmistelu on käynnistynyt ja hallituksen kehysriihi antoi siihen eväitä. Riihi toi ilonaiheita, mutta myös rahoituksen riittävyyden huolenaiheet jatkuvat opetus- ja kulttuuritoimen osalta. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset ulottuvat vielä vuoteen 2019, kuten myös valtionosuusrahoituksen indeksikorotusten jäädytykset. Suuret säästöt koulutus- ja kulttuuripalveluista näyttävät kuitenkin olevan takana.

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) opetus varhennetaan alkavaksi peruskoulun ensimmäisellä vuosiluokalla vuonna 2020. Tehtävään kohdennetaan valtionosuusrahoitusta täysimääräisenä 12 miljoonaa euroa vuodesta 2021 alkaen.

Hallituksen esityksen perusteella lukiouudistukseen kohdennetaan täysimääräisenä 8,5 miljoona euroa vuodesta 2022 lukien. Tavoitteet uudistuksessa ovat pitkälti tarpeisiin vastaavia, mutta Kuntaliiton arvio esityksestä aiheutuvista kustannuksista on kuitenkin merkittävästi suurempi.

Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeiluja 5-vuotiaiden osalta laajennetaan ja jatketaan, määrärahakohdennus on 5 miljoona euroa. Uutena avauksena on varhaiskasvatuksen tasa-arvon tukeminen 10 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Valtionavustusrahoituksessa olisi perusopetuksen tapaan hakukriteerit, mikä lisää hallinnollisen työn määrää varhaiskasvatuksessakin. Vaihtoehtonahan määräaikaisille valtionavustuksille on kaikille kunnille suunnattu yleiskatteellinen valtionosuusrahoitus ja riittävän väljä paikallinen päätösvalta, jolla voidaan vastata joustavasti ja oikea-aikaisesti paikallisiin tarpeisiin.

Osaavan työvoiman saatavuus on yksi hallituksen keskeinen toimenpide, johon varattavasta 54 miljoonasta eurosta opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin ohjataan 30 miljoonaa euroa: ICT- ym. työvoimapula-alojen muuntokoulutuksiin 10 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen työvoimapoliittiseen koulutukseen 16 miljoonaa euroa, vapaan sivistystyön luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen koulutukseen 2 miljoonaa euroa ja heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen 2 miljoonaa euroa. Samalla käynnistetään jatkuvan oppimisen reformi.  Onkin nähtävissä, että kertaluonteinen kouluttautuminen ei nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa enää riitä. Työn murros ja nopea digitalisoituminen edellyttävät meiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja uudistuvien yhteiskuntataitojen hallintaa.

Keväällä julkisuudessa on käyty keskustelua paitsi oppivelvollisuuden pidentämisestä, niin myös toisen asteen koulutuksen opiskelijoiden oppimateriaalikustannuksista. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oppimateriaalilisä 46 euroa/kuukausi sisältyy myös kehykseen tietyin edellytyksin arviolta noin 40 000 opiskelijalle. Tavoitteena on tukea toisen asteen koulutuksen opiskelumahdollisuuksia. 

Museoiden ja esittävän taiteen rahoitusjärjestelmäuudistukseen kohdistuva kehyspanostus on 7 miljoonaa euroa vuodesta 2020 lukien. Museoiden valtionosuusjärjestelmäuudistus saa vihreää valoa, mutta esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistus on jäämässä jatkovalmisteluun.

Kolmea uutta kannustinjärjestelmää valmistellaan kuntien kustannustehokkuuden tukemiseksi. Digitalisaation kannustinjärjestelmään varataan 40 miljoonaa euroa vuodesta 2019 lukien ja käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmään sekä rakennuskannan kehittämiseen sekä tilojenkäytön tehostamiseen varataan molempiin 50 miljoonaa vuonna 2021 ja seuraavasta vuodesta lähtien 100 miljoonaa euroa. Kannustinjärjestelmät kuitenkin rahoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä, millä on heikentävä vaikutus lakisääteiseen kuntien palvelutoiminnan rahoitukseen. On lisäksi huomioitava, että vuonna 2020 kuntien valtionosuusrahoitus alenee maakunta-sote -uudistuksen myötä, jolloin kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitus kohdistuu pääosin varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Lähteet: Valtioneuvoston tiedote sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteet 11.4.