Kehyskuntien merkitystä kaupunkiseutujen elinvoimalle esiteltiin eduskunnassa

Kehyskuntaverkosto tapasi torstaina 29.11.2018 kansanedustajia eduskunnan kansalaisinfossa Helsingissä. Kehyskuntaverkosto oli kutsunut paikalle omien alueidensa kansanedustajia keskustelemaan kehyskuntien elinvoimasta ja kansallisesta merkityksestä osana kasvavia kaupunkiseutuja.

Kehyskuntien kanssa keskustelemaan olivat saapuneet kansanedustajat Kalle Jokinen, Sami Savio, Eero Reijonen ja Toimi Kankaanniemi. Kehyskunnista paikalla oli kaupungin- ja kunnanjohtajia sekä kehyskuntien kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajia.

Kehyskuntaverkoston puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen painotti, että kehyskunnat haluavat toimia rakentavassa yhteistyössä keskuskaupunkiensa ja kaupunkiseutujensa muiden toimijoiden kanssa. Myös kansanedustajien kommenteissa korostuivat yhteistyön ja seudullisuuden näkökulmat.

Kasvu tapahtuu kaupunkiseuduilla ja kehyskunnat yhdessä keskuskaupunkien kanssa luovat kasvua täydentämällä toisiaan kukin omiin vahvuuksiinsa ja vetovoimatekijöihinsä nojaten. Keskuksen ohella myös kehyskunnat ovat tärkeitä kaupunkiseutujen elinvoimalle. Esim. Tampereen kaupunkiseudulla kehyskuntien osuus väestöstä on 40 prosenttia ja viimeisen 10 vuoden aikana tapahtuneesta väestönkasvustakin yli kolmannes.

Kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen, saavutettavuuteen ja liikenteen toimivuuteen liittyvät kysymykset, tarkoituksenmukainen kaupunkiseutupolitiikka sekä kuntien rahoitusaseman vahvistaminen ovat kehyskuntien yhteisiä tavoitteita. Näitä tavoitteita myös paikalla olleet kansanedustajat pitivät tärkeinä. Verkoston viesti oli, että näihin asioihin kiinnitettäisiin huomiota myös seuraavassa hallitusohjelmassa.

Kehyskuntien tavoitteet tukevat kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä ja ovat monilta osin yhteneviä keskuskaupunkien tavoitteiden kanssa. Kehyskuntaverkosto ja suurten kaupunkien kaupunginjohtajat tapaavat vuosittain yhteistapaamisessa, joka järjestetään Kuntaliitossa. Kuntaliitto koordinoi molempien ryhmien verkostoja, kehyskuntaverkostoa ja suurten kaupunkien kaupunkipoliittista työryhmää.

Lisätietoa kehyskuntaverkostosta

Suurten kaupunkien kehyskunnat ovat organisoituneet yhteistyö- ja vertaisverkostoksi, jossa on mukana 28 kuntaa ja kaupunkia. Kehyskuntien yhteenlaskettu asukasluku on noin 470 000 ja keskuskaupunkeineen noin 1.5 miljoonaa. Verkoston tavoitteena on luoda ja lisätä kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla. Verkosto toimii jäsentensä ennakoivana edunvalvojana ja se haluaa kirkastaa kehyskuntien roolia ja merkitystä seudullisella ja kansallisella tasolla. Kuntaliitto koordinoi verkoston toimintaa ja tarjoaa alustan verkoston toiminnalle.

Verkostossa ovat mukana Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi; Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko; Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä; Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame; Kuopion kehyskunnat: Leppävirta, Siilinjärvi sekä Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila; Joensuun kehyskunnat: Kontiolahti, Liperi.

Verkoston puheenjohtajana toimii Hollolan kaupunginhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen, verkoston työvaliokunnan puheenjohtajana Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja koordinaattorina erityisasiantuntija Jaana Halonen Kuntaliitosta.