Hankerahoituksia kootaan jatkossa yhtenäisemmiksi kokonaisuuksiksi

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on linjannut, että Opetushallitus lähtee valmistelemaan pirstaleisen hankerahoituksen kokoamista yhtenäiseksi kokonaisuudeksi jo tänä vuonna. Tämä on pitkään ollut Kuntaliiton tavoite, jota on viety eteenpäin monella sektorilla.

Joulukuussa 2017 Kuntaliiton erityisasiantuntijat Päivi Väisänen-Haapanen ja Leena Pöntynen kirjoittivat hankerahoituksesta seuraavasti:

Perusopetuksen kehittäminen perustuu hankehumppaan

Suomessa perusopetuksen kehittämisen tukeminen on jätetty valtion taholta monenlaisten hankerahoitusten sekä vuosille 2016-2018 suunnatun kärkihankerahoituksen varaan. Kymmenessä vuodessa valtionavustusrahoitus on kasvanut dramaattisesti.

Itse asiassa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionavustusrahoitusta käytetään kohdennettuna ohjausvälineenä myös sellaiseen peruspalvelutoimintaan, joka on valtionosuusrahoituksen piirissä olevaa lakisääteistä toimintaa.

Lakisääteiset ja pysyväisluontoiset kuntien palvelujärjestelmään liittyvät tehtävät tulisi rahoittaa ensisijaisesti valtionosuusrahoituksena ja lainsäädännön tulisi toimia ohjausvälineenä yksittäisten valtionavustusten sijaan. Väliaikaisiin kehittämistarpeisiin liittyviä hankkeita tulisi ohjata pitkäjänteisesti.

Hankerahoitus tulisi siirtää perusrahoitukseen, jolloin kunnilla olisi itsehallintonsa perusteella mahdollisuus käyttää saamansa rahoitus yleiskatteisesti paikallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vähimmilläänkin pitkäjänteisempi, suunnitelmallisempi vähintään hallituskaudeksi ja sen ylikin menevä hankerahoitus puoltaisi paikkaansa nykyistä valtionavustusrahoituskäytäntöä paremmin.

Rahoituksen myöntökriteerit perustuvat yleensä yleisluonteisiin taustamuuttujiin. Opetuksen järjestäjän tulisi kuitenkin voida kohdentaa rahoitus oman toimintansa ja tarpeidensa mukaisesti juuri niihin kouluihin, joissa tarve on olemassa. Tämä toteutuisi parhaiten kunnan omilla ratkaisuilla perusrahoituksen avulla.

Poukkoileva hankerahoitusjärjestelmä on pirstaleinen, paljon työtä vaativa ja ongelmallinen. Rahoituksen saanti on vuosittain epävarmaa ja rahoituksen määrä, painopisteet ja myöntökriteerit voivat merkittävästikin muuttua. Erityisesti pienempien kuntien vähäiset hallinnolliset resurssit tulisi suunnata toimintaan ja sen kehittämiseen, ei hallinnollisen taakan lisäämiseen.

Valtionavustusrahoitus vähentää perusrahoitusta kaikilta ja kohdentaa sitä vain niille, jotka sitä hakevat, ja jotka sitä kulloinkin onnistuvat saamaan. Surullista kyllä, nämä alueet näkyvät myös oppimistuloksissamme negatiivisessa valossa.

Kuntaliitto toivoo, että hankerahoituksien yhtenäistämisen yhteydessä huomioidaan kehittämisrahoitusten riittävä ajallinen pitkäjänteisyys sekä jätetään paikallista päätösvaltaa rahoituksen kohdentamiseen.