EU:n maaseutupolitiikan kansallisen toteutuksen valmistelu käynnistyy

Maa- ja metsätalousministeriö on 26.9.2018 asettanut CAP 2021-2027, maaseudun kehittämistoimenpiteitä valmistelevan työryhmän. Työryhmän toimikausi on 26.9.2018-31.12.2020. Suomessa yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistamisen valmistelusta on vastannut strategiaryhmä. Työryhmä tekee esityksiä strategiaryhmälle yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan strategiseen suunnitelmaan sisällytettävistä maaseudun kehittämistoimenpiteistä sekä niiden rahoituksesta.

Työryhmän puheenjohtajana toimii maatalousneuvos Taina Vesanto ja varapuheenjohtajana neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola. Työryhmässä Kuntaliittoa edustavat eritysasiantuntija Taina Väre ja varajäsenenä erityisasiantuntija Annukka Mäkinen.

Kuntaliiton tavoitteena työryhmässä on varmistaa, että ohjelmakauden 2021-2027 valmistelussa huomioidaan kuntien ja kuntayhtymien kehittämistarpeet ja resurssit ja että Kuntaliiton jäsenet voivat hyödyntää tulevalla ohjelmakaudella kehittämisresursseja mahdollisimman hyvin. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Euroopan unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden yhteensovittaminen ja mahdollisimman tehokas käyttö sekä kunnissa että maakunnissa.

Komission mukaan tulevan yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan keskeisenä tavoitteena on

• edistää älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva,
• tukea ympäristöhoitoa ja ilmastotoimia ja
• edistää unioin ympäristö- ja ilmastotavoitteita sekä
• lujittaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

Lisäksi tavoitteena on edistää ja jakaa tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla.

Maaseudun kehittämistoimenpiteitä valmistelevan työryhmän tehtäväalaan kuuluvat mm. seuraavat asiat:

• Maaseudun toimintaympäristö: palvelut, kylien kehittäminen, digitalisaatio, laajakaistat, yhteistyö, rahoitus ja riskienhallintainstrumenttien mahdollinen käyttöönotto.
• Maaseudun yritysrahoitus: pk-yritysten investoinnit, uuden yritystoiminnan aloittaminen ja kehittäminen, yrittäjyyden edistämisen muut toimet, rahoitusinstrumenttien mahdollinen käyttöönotto.
• Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader-toimintatapa: toimintatavan toteuttamisen Suomessa maaseuturahaston avulla, toimintatavan yhteensovitus muiden EU-rahastojen kanssa, Leader-periaatteidentoimeenpano, Leader-toiminnan kattavauus ja rahoituksen määrä, mukaan lukien kuntarahoituksen osuus. Esityksessä tulee ottaa huomioon Leader-toiminnan erityispiirteistä johtuva lisäarvon toteutuminen.

Esityksissään työryhmän on mm. huolehdittava, että esitettävät toimenpiteet edistävät maaseudun sosioekonomisen rakenteen, kestävän kasvun, hyvinvoinnin, osallisuuden ja paikallisten talouksien vahvistamista. Työryhmän on otettava huomioon läpileikkaavina asioina osaamisen, yhteistyö, innovaatioiden, digitalisaation ja teknologian edistäminen sekä Euroopan unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteet.

Lisäksi esityksissä on otettava huomioon unionin perusvaatimukset sekä toimenpiteiden keskinäin yhteensopivuus ja yhdenmukaisuus strategisessa suunnitelmassa asetettavien tavoitteiden saavuttamisen ja toimeenpanon kannalta. Työryhmän esittämien toimenpiteiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisesti ja tehokkaasti toimeenpantavissa ja valvottavissa ja niiden toimeenpanon tulee tukea yksinkertaistamistavoitetta. Esitettävien toimenpiteiden tuotosten ja tulosten tulee olla seurattavissa ja arvioitavissa. Lisäksi työryhmän tulee yhteen sovittaa ehdotuksensa Euroopan unionin rakennerahastojen (aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto) vastaavan kaltaisiin toimenpiteisiin.