Arvioidut verotulot kuluvalle ja ensi vuodelle

Kuluvan vuoden kunnallisveron kertymäennuste laskee kevään tilanteesta merkittävästi. Asia kävi ilmi jo kesäkuussa, kun Verohallinto julkaisi ensimmäiset ennakkotilastonsa verovuodesta 2017. Syyt löytyvät osittain ansiotuloista sekä osittain työtulovähennyksistä. Näiden seikkojen taustalla näyttäisi olevan jossain määrin epäonnistunut julkisen sektorin lomarahaleikkauksen sekä työtulovähennyksen vaikutusarviointi.

Henkilöasiakkaiden veronpalautukset ovat tänä vuonna poikkeuksellisen suuret ja samalla suurin yksittäinen syy alentuneisiin kunnallisverokertymiin kuluvana vuonna. Koko maassa kuntien ennakkopalautukset ovat kasvaneet yli 250 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoteen. Verohallinnon ennakkotietojen mukaan pääomaverotulot ovat myös kasvaneet odotettua paremmin verovuonna 2017. Marraskuinen maksuunpanotilitys tulee näin ollen olemaan negatiivinen kuntien osalta, ennakkotietojen mukaan noin -160 miljoonaa euroa.

Kunnallisverossa on kuluvana ja ensi vuonna havaittavissa ns. ”rytmihäiriötä”. Tämä tarkoittaa, että maksuunpantava kunnallisvero ei vastaa kuluvan vuoden tilityksiä. Syy ilmiöön löytyy verontilitysjärjestelmästä, kun kasvavat pääomatulot ja työsuhdeoptiot alentavat kuntaryhmän jako-osuutta ja sitä kautta kuntien saamia ennakonpidätyksiä. Pääomatulojen kehitystä on vaikea ennustaa. Valtiovarainministeriön viimeisimpien arvioiden mukaan näiden kehitys vuonna 2018 alentaisi kuntaryhmän verovuoden 2018 jako-osuutta ja kertymäarviota syyskuun tilanteesta vielä lisää. Arvio tarkentuu lokakuun koko maan veroennustekehikossa. Lopullinen oikaisu tiedetään varmuudella vasta verotuksen päättymisen jälkeen joulukuussa.

Vuodelle 2019 kunnallisverojen ennakoidaan kasvavavan jopa yli 5,5 % vaikka hallitus on keventänyt matalapalkkaisten verotusta. Syyt kovaan kasvuun ovat yllä mainitut ”rytmihäiriö” sekä suuret ennakonpalautukset minkä johdosta vuoden 2018 taso jää alhaiseksi. Myös jäännösverot selittävät osan muutoksesta, sillä verovuoden 2018 jäännösverot kertyvät kunnille verotuksen joustavan valmistumisen myötä pääosin kalenterivuoden 2019 aikana. Työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksun alentuminen vuonna 2019 nostaa omalta osaltaan kunnallisverotuloja vuonna 2019, kuten myös parantunut työllisyystilanne.

Myös yhteisöveroennuste laskee kuluvana vuonna. Syy löytyy pääosin viime vuoden yksittäistapauksesta. Viime vuonna yhteisöverokertymää nosti kertaluontoisesti merkittävä verovuoteen 2016 liittyvä täydennysmaksu joka tuotti kunnille kertaluontoisesti tilityksiä noin 210 miljoonaa euroa. Tämän johdosta yhteisöveron -1,5 % lasku ei näytä oikeaa kuvaa yhteisöveron kehityksestä.

Syyskuun ennusteesta ollaan laskettu kuluvan verovuoden ennakoita, koska elokuun ja syyskuun kertymät jäivät ennakoitua alhaisemmiksi. Ensi vuodelle yhteisöverokertymään odotetaan reilun +10 % kasvua joka pääosin selittyy toimintaylijäämän ennusteesta. On syytä huomioida, että yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen.