Viestintä osana muutosta

Maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelijat kokoontuivat yhdessä maakuntien viestijöiden kanssa Kuntatalolle viestintäteemaiseen tapaamiseen. Alkuun kentän ja uudistuksen ajankohtaisia kuulumisia kävivät läpi Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki sekä ministeriöiden muutosjohtajat.

Kentällä käydään parhaillaan kiivasta pohdintaa sote-alan kiinteistö- ja yrityskaupoista, ja kuntapäättäjien huoli markkinoiden tilanteesta on ymmärrettävä. Tilanteet kunnissa ovat hyvinkin erilaisia, totesi yhteysjohtaja Lamminmäki kiinnittäen huomion kunnan palvelujen ja elinvoiman näkökulmaan ja toisaalta ulkoistamis- ja myyntipäätöksien vaikutuksiin tulevissa maakunnissa ja niiden taloudellisiin edellytyksiin.

Lainsäädäntöä sote-rajoituslaista kiirehditään, jotta sääntöjä sote-ulkoistaimisista ja investoinneista saadaan tarkennettua, kertoi sote-muutosjohtaja Sinikka Salo. Rajoituslain ehtoja yli 5 miljoonan euron rakennusinvestoinneista aiotaan kiristää. Jatkossa luvan voisi saada vain, jos investointi olisi välttämätön ja kiireellinen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseksi. Palvelujen hankkimista koskevaan sopimukseen pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle. Maakunnalla olisi tällöin oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

Maakuntauudistuksen muutosjohtajan tehtävässä 1.12.2017 aloittava Kari Hakari halusi painottaa kuulijoille, että uudistuksen painopiste on siirtymässä valmistelusta toimeenpanoon. Viestinnän terävöittäminen ja aktivointi ovat asioita, joihin ministeriöt haluavat nyt kiinnittää erityistä huomiota.

- Muutosviestintään kaivataan vahvemmin näkemyksiä kentältä. Miltä maailma näyttää maakunnan näkökulmasta?

Viestintäteemasta puhujaksi oli saatu Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen, jolla on pitkä kokemus viestintätehtävistä yritysmaailmassa myös Nokialta. Suomisen mukaan toteutuakseen muutos vaatii kulttuurimuutosta sekä asennetta ja arvojen jakamista. Tärkeää on millä tavalla muutosta sanoitetaan.

- Monet kohderyhmästä haluavat ymmärtää arkikielellä mitä muutos pitää sisällään. He eivät halua kuulla hallintokieltä, jota valmistelijat puhuvat. Myös kielen sävyt ovat tärkeitä.

Avoimuus on ollut avainperiaatteena Etelä-Savon maakuntavalmistelussa, kertoi kommenttipuheenvuoron Suomisen esitykseen antanut viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Teppo Leinonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Kipupisteitä Etelä-Savossa on havaittu viestittäessä henkilöstölle ja kansalaisille. Näiden ryhmien tarpeisiin on pyritty vastaamaan esimerkiksi järjestämällä avoimia web-lähetyksiä, joiden seuraajamäärät ovatkin jokaisella kolmella kerralla olleet nousujohteisia.

Tilaisuuden aamupäiväosuuden loppupuolella kuultiin työ- ja elinkeinoministeriöstä projektipäällikkö Sirpa Alitalonpäivitys kasvupalveluyhtiön valmistelutilanteesta sekä yhtiön rakenteesta. LAPE-muutosohjelmaan liittyvän selvitystyön tähänastisia havaintoja kävivät jakamassa selvityshenkilöt varatoimitusjohtaja Timo Reina, Kuntaliitto, ylilääkäri Matti Kaivosoja, Soite, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, opetushallitus ja työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen yliopisto.

Päivän ohjelma ja esitykset löytyvät liitteinä alta.