Varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutokset eivät ratkaise kannustinloukkuja

​Useat järjestöt ja puolueet ovat esittäneet kevään 2017 kehysriiheen uudenlaisia perhevapaamalleja, joihin kuuluu varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen tai poistaminen. Kuntaliitto ei ota kantaa jokaisen mallin erityispiirteisiin, vaan tuo keskusteluun kuntien näkemyksiä nykykeskusteluun.

• Varhaiskasvatus ja sen vaihtoehtona maksettavat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki muodostavat kokonaisuuden. Kuntaliitto ei kannata eikä vastusta maksutonta varhaiskasvatusta.

• Olennaista on, että koko perhevapaajärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena ja kuntien toimintaedellytyksiä palveluiden järjestämiseen ei heikennetä. Jos järjestelmää muutetaan, kunnille koituvat kustannukset on kompensoitava täysimääräisesti.

• Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettiin jo 1.3.2017 voimaan tulleella uudella varhaiskasvatuslailla.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen vaikuttaisi kuntien talouteen kahta kautta: kuntien saamat asiakasmaksut pienenisivät ja menot kasvaisivat, kun tarvittaisiin lisää henkilöstä ja tarvikkeita sekä suurempia toimitiloja. 

• Alle kolmevuotiaan varhaiskasvatus maksaa kunnalle noin 17 000 euroa vuodessa ja yli kolmivuotiaan noin 11 000 vuodessa. Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset kunnille ovat noin 2,7 mrd. € vuodessa. Keskimäärin kuntalaisen asiakasmaksu on siten noin 13 % palvelun kustannuksista.

• Asiakasmaksu on perheen nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta enintään 290 euroa kuukaudessa. Kunnat saavat varhaiskasvatuksesta asiakasmaksuja noin 350 miljoonaa euroa per vuosi.

• Kunnan verotulot kasvavat jonkin verran, jos kuntalainen valitsee varhaiskasvatuksen kotihoidon sijaan ja palaa työelämään. Esimerkiksi keskituloinen, noin 3000 euroa kuukaudessa tienaava maksaa kunnallisveroa noin 6 000 euroa vuodessa. Tämä ei riitä kattamaan kuin osan kunnalle lisääntyvistä kustannuksista.

Kuntaliitto suhtautuu varauksella ajatukseen, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen lisäisi työllisyyttä merkittävästi. Jo nykymallilla on useimmiten kannattavampaa olla töissä, kuin kotona hoitamassa lapsia.

• Suurituloisille varhaiskasvatuksen asiakasmaksut eivät ole este työnteon kannustavuudelle, koska työnteko on taloudellisesti selvästi kannattavampaa. Pienituloisille varhaiskasvatus on jo nykyisellään maksutonta.

• Avoimien työpaikkojen määrä on jossain määrin lisääntynyt, mutta avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto on huono. Tätä tulisi parantaa esimerkiksi työvoimapoliittisin keinoin, mutta varhaiskasvatuksen asiakasmaksut eivät ole oikea lääke. 

Kuntaliitto korostaa, että työllisyyden parantamiseksi on mietittävä asiakasmaksujen ohella myös muita kuntatalouden kannalta parempia vaihtoehtoja. 

• Vaihtoehto varhaiskasvatusmaksujen alentamiselle olisi soveltaa Ruotsin mallia, jossa kunnat saavat valtiolta taloudellisia kannustimia, jos vapaaehtoisesti asettavat maksimitasoa alemman maksukaton. Tällöin kunta saisi valita alentaako se asiakasmaksuja ja edistää alueensa työllisyyttä, vai pitäytyykö se nykymallissa. 

Kuntaliitto huomauttaa, että lainsäädäntömuutosten ja valtion toimien tulee olla johdonmukaisia ja pitkän aikavälin tavoitteiden selkeitä. Vielä noin vuosi sitten maksutulojen merkitystä pyrittiin kasvattamaan osana julkisen talouden tasapainottamista ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ehdotettiin korotettavan. Asiakasmaksuja päädyttiin kuitenkin alentamaan 1.3.2017 voimaan tulleella lailla.

Kuntaliitto ei näe tarvetta, että kevään 2017 kehysriihessä taas päädyttäisiin muuttamaan asiakasmaksuja.