Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Onnistunut kouluruokailu on monialainen oppimiskokonaisuus. Onnistunut kouluruokailu on oppimisen ja kouluyhteisön hyvinvoinnin päivittäinen tukipilari. ”Syödään ja opitaan yhdessä” on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema, asiantuntijoiden yhteistyössä laatima ja laajan julkisen kommentoinnin saanut kouluruokailusuositus.
Päivitetty kouluruokailusuositus antaa kouluille, ruokapalveluille, kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille ohjeistuksen säädöstenmukaisen kouluruokailun toteuttamiseen ja sen kehittämiseen. Ruokailu koulussa on osa opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja hyvinvoinnin päivittäinen oppimisympäristö.
Kouluruokailu on käytännön ruokakasvatusta
Kouluruokailu on osa opetussuunnitelman mukaista, käytännönläheistä ruokakasvatusta koulussa. Se on monialainen oppimiskokonaisuus, jolla on luonteva yhteys useisiin oppiaineisiin. Oppilaiden osallisuutta tukevat ruokailujärjestelyt edistävät kouluruokailuun osallistumista ja vastuun ottamista suunniteltujen kouluaterioiden toteutumisesta.
Suositus sisältää käytännön määritelmiä, ohjeita ja esimerkkejä ruokailun järjestämiseen, ajoitukseen, ruokavalintoihin, ruokailuympäristöön sekä osallistumisen, ruoan ja ruokailutilanteen laadun seurataan ja arviointiin. Suosituksessa on toimintamalleja koulun ruokakasvatukseen ja yhteistyöhön koulussa ja kotien kanssa. Vain syöty ruoka voi edistää terveyttä. Onnistuminen edellyttää paitsi maistuvaa ruokaa myös osallisuutta, ohjauksen tietoista suunnitelmallisuutta sekä koko kouluympäristön ruokatarjonnan huomioimista. Onnistunut kouluruokailu on yhteinen asia.
Tavoitteena oikea-aikaiset, riittävät, terveyttä edistävät ateriat
Kouluaterian on oltava oppilaalle riittävä ja täysipainoinen, kaikilta osiltaan terveelliseen ravitsemukseen perustuva, maksuton kokonaisuus. Koululounas tarjotaan yleisenä lounasaikana klo 11–12. Välipalalla varmistetaan ravinnon riittävyys silloin, kun ruokailujen välit venyvät oppilaan kannalta liian pitkiksi. Koulussa tarjottujen välipalojen, myös kioskeissa ja kanttiineissa, tulee olla terveyttä edistäviä. Ruoka-aineiden valinnasta annetuissa käyttötiheys-suosituksissa on huomioitu sekä elintarviketurvallisuus että ruokavalintojen ympäristövaikutuksia. Kalan ja vaalean lihan sekä kasvisruokien tarjontaa suositellaan lisättäväksi.
Kouluaterian ravitsemuslaadulle ja välipalojen tarjoamiseen uudet kriteerit
Aterioiden suunnitteluun annetaan ruokalista-, ruoka- ja energiaravintoainekohtaiset suositukset. Kouluateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen silloin, kun se noudattaa eri aterianosille annettuja kovaa rasvaa, suolaa, lisättyä sokeria ja kuituja koskevia ravitsemuslaadun kriteerejä. Energiaravintoaineiden osalta uusi suositus on edeltäjäänsä väljempi.
Koulun aikuisten esimerkki ja yhteistyö, kotien osallisuus ja tuki
Onnistunut kouluruokailun ohjaus edellyttää koulun aikuisten esimerkkiä, työnjakoa, jakelulinjaston tietoista järjestystä ja malliaterioita. Merkityksellistä syömiselle on myönteinen ilmapiiri ja kiireetön ruokasalissa viihtyminen. Myös kodin tuki, myönteinen puhe kouluruokailusta kotona ja kouluruokailun arvostaminen edistävät koulussa syömistä.
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää