Toimivat opetus- ja kulttuuripalveluiden tilaratkaisut tehdään yhdessä

Kuntalaki, palveluiden järjestämistä koskeva lainsäädäntö ja kuntastrategia ohjaavat erilaisten kunnallisten palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Kuntakonsernien omistajaohjauksella linjataan monipuolista palvelukokonaisuutta. Palvelutoiminta edellyttää kullekin toiminnalle soveltuvia toimitiloja. Toimintaympäristömme, digitalisaatio, kestävä kehitys, työtavat sekä työn ja ajankäytön muutokset haastavat myös tiloja, tilankäyttöä ja oppimisympäristöjä uudistumaan palvelujen uudistumisen rinnalla. Palveluverkko, kuten vaikkapa kouluverkko, on tärkeässä asemassa palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden kannalta, mutta ei vähäpätöinen taloudellisesta vinkkelistä tarkasteltunakaan.

Kuntien käyttömenoissa tilakustannukset ovat merkittävä kuluerä. Tilakustannuksiin voi lukeutua niin sisäisiä kuin ulkoisia vuokria ja kiinteistöjen ylläpitokustannuksia ja pääomakustannuksia, kuten korjausvastike. Lisäksi erityisesti kasvukunnissa uusista tilatarpeista aiheutuu merkittäviä investointikustannuksia ja neliömäärän lisäämisen myötä myös vuosittaisten ylläpitokustannusten osuus kasvaa entisestään. Opetus- ja kulttuuritoimessa koulut ja päiväkodit muodostavat merkittävän kiinteistömassan kunnissa - nyt ja tulevaisuudessa. Perusopetuksen kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet suhteellisesti eniten tarkastellessa Tilastokeskuksen perusopetuksen käyttömenojen kasvua vuosina 2005 ja 2015. Perusopetuksen kiinteistöjen ylläpitokustannukset olivat noin 1900 euroa/oppilas vuonna 2015. Tämä on noin kolmasosa perusopetuksen käyttökustannuksista.

Tilakustannusten osuuden kasvaessa on yhä enemmän kiinnitetty huomiota toimitilojen tehokkaaseen ja mahdollisimman optimaaliseen käyttöön - millaisia käyttöasteita tiloissa on ja miten käyttö ajoittuu, onko tilankäytössä vielä tehostamisen mahdollisuutta esimerkiksi synergiaetujen jaa ja yhteistyön muodossa. Yleisestikin voi havaita, että esimerkiksi toimistotilojen tehostamista ja etätyömahdollisuuksia on lisätty samalla, kun sähköisten työvälineiden käyttömahdollisuudet ovat lisääntyneet.

Kunnissa monipuolisia palveluita tuotetaan erilaisille ja eri-ikäisille käyttäjäryhmille. Tilojen monipuolinen hyödyntäminen ja esimerkiksi sivistyskeskusten, erilaisten monitoimikeskusten laaja palvelutuotanto mahdollistaa kattavia lähipalveluja kuntalaisille monen paikkakunnan eri taajamissa ja kaupunginosissa. Esimerkiksi koulu, päiväkoti, kansalaisopisto, nuorisotila, kulttuuripalvelut, kirjasto ja urheilukeskus tukevat toiminnoiltaan toisiaan erinomaisesti ja tilojen yhteiskäyttö voi lisätä tilankäyttöön tehokkuutta, mutta samalla myös lisäarvoa palvelujen käyttäjille. Siirtymät palveluiden käytön välillä helpottuvat monipuolisilla palveluratkaisuilla.

Tilat tukevat osaltaan oppilaiden ja asukkaiden harrastusmahdollisuuksia, kun tiloja käytetään monipuolisesti ja joustavasti. Kouluihin on totuttu tuomaan erilaisia kerhoja, kansalaisopistotoimintaa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, liikuntaa ja nuorisotoimintaa. Miksipä ei eri tiloissa toteuttaisi kiertävästi myös POP UP -palvelutoimintaa. Tilojen yhteiskäyttö ja yhteisen tahtotilan löytyminen tilaratkaisujen löytämisessä on tarpeen, joten tilojen hyödyntämisessä yhteistyön merkitystä voi vain korostaa. Tilojen optimaalinen käyttö vaatii huolellista suunnittelutyötä, erityisesti kun tiloja käyttävät useat eri tahot. Yhteistyö eri toimijoiden kesken jo suunnitteluvaiheessa luo edellytyksiä onnistumiselle tilojen yhteiskäytössä. Eri toimijaosapuolten vastuuhenkilöt, opettajat ja ohjaajat voivat osallistua suunnitteluun ja antaa oman alan tietämyksenä ja visionsa yhteiseen pöytään. Silloin voidaan sovittaa yhteen eri palveluiden toiminta-aikataulut, tarkastella henkilöstön yhteiskäyttömahdollisuutta sekä sopia tilojen käyttöön liittyvistä pelisäännöistä sekä tarvikkeiden ja välineistön hankinnasta, huollosta ja käyttösäännöistä. Erilaisia kokeiluita kannatta myös tehdä, jotta nähdään mikä toimii ja mitä voitaisiin vielä kehittää.

Palveluja järjestetään kuntalaisia, palvelujen käyttäjiä varten. Elinvoimainen ja hyvinvointia tukeva kunta tuottaa monipuolisia palveluita kuntalaisille. Osallistamalla myös kuntalaiset jo palvelutarpeiden arviointiin ja palveluiden suunnitteluun risujen ja ruusujen antamisen lisäksi, voidaan palvelutuotantoa kohdentaa täsmällisemmin kuntalaisten tarpeisiin perustuvaksi. Usein erilaiset järjestötoimijat käyttävät myös kunnan toimitiloja omassa toiminnassaan. Kumppanuus muiden toimijoiden kanssa voi tarkoittaa kunnan osalta vaikkapa tilojen tarjoamista toimintaa varten. Palveluita ohjataan monipuolisella tilojenkäytöllä palveluiden käyttäjien luokse, lähelle palveluiden käyttäjiä.