Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kunnallisverotukseen ja verotuloennusteisiin

Kuntaliiton päivitetty veroennustekehikko on julkaistu 3.5.2017. Ennusteesta julkaistaan toukokuusta alkaen kaksi rinnakkaisversiota. Toinen versio on nykytilanteen mukainen ja toisessa ennusteessa on vuodesta 2019 alkaen otettu huomioon sote- ja maakuntauudistusta koskevan HE 15/2017 mukaiset muutosesitykset veroperusteisiin. Molempien ennusteiden pohjalta tehdään myös kuntakohtaiset veroennustekehikot tilaajille.

Sote- ja maakunta uudistuksen huomioivassa versiossa keskeiset muutokset nykytilaan ovat, että vuodelle 2019 kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,47 prosenttiyksiköllä vuoden 2018 tasosta ja yhteisöveron kuntaosuutta alennetaan 10,54 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveron kuntien ryhmäosuudeksi muodostuu tämän hetkisen tiedon mukaan 20,93 %. Kuntakohtaiset osuuksia laskettaessa niin yritystoiminta- kuin metsäeräkin pienenevät esityksen mukaan samassa suhteessa, joten kuntien suhteelliset osuudet eivät muutu uudistuksen johdosta. Kunnallisverotukseen ehdotetaan veroprosentin alentamisen lisäksi muutamia muita muutoksia. Verojärjestelmän luonteesta johtuen verosta tehtävät vähennykset, jotka tehdään ensisijaisesti valtion verotuksessa, siirtyvät tehtäväksi pääosin valtion verotuksessa tehtäväksi valtion verojen määrän kasvaessa huomattavasti. Tulosta tehtävistä vähennyksistä invalidivähennys poistuu ja kunnallisverotuksen eläkevähennyksen määrä alenee reilulla miljardilla. Tuloista tehtävissä vähennyksissä tapahtuneista muutoksista ja ennen kaikkea siitä syystä, että verosta tehtäviä vähennyksiä siirtyy valtion verotukseen noin miljardin euron edestä, johtuen kunnallisveroprosenttien efektiivisyys paranee muutoksen yhteydessä. Efektiivisyys paranee suhteessa enemmän kunnissa joissa keskimääräinen verotettava tulo jää keskiarvon alapuolelle.

Kuntien verotuloissa vanhan verojärjestelmän ”häntiä” vuosina 2019 ja 2020

Siirryttäessä uuteen verojärjestelmään vuonna 2019 muutos ei tapahdu tilitysjärjestelmässä sormia napsauttamalla. Verovuoden 2018 verotus päättyy vasta vuoden 2019 aikana, joten korkeammilla kunnallisveroprosenteilla maksettuja ennakkoveroja ja jäännösveroja kertyy vuonna 2019 vielä huomattavasti. Vuoden 2019 tammikuussa kunnille tilitetään joulukuun 2018 palkoista vuoden 2018 kunnallisveroprosenteilla pidätetyt ennakkoverot. Tammikuun tilitys tulee siten olemaan vastaavaa suuruusluokkaa kuin aiemminkin. Helmikuusta lähtien ennakot kertyvät pääosin uusien alennettujen kunnallisveroprosenttien mukaan. Kuitenkin niin kunnallisverotuksessa kuin yhteisöverotuksessakin verovelvollisten täydennysmaksut, jäännösverot kuin verovelvollisille maksettavat veronpalautuksetkin tilitetään vanhojen veroperusteiden mukaisesti.

Kaikki edellä mainittu johtaa siihen, että kuntien saamat verotulojen tilitykset eivät laske vuonna 2019 yhtä paljon kuin veroprosentteja tai yhteisöveroa suhteellisesti leikataan verrattuna vuoteen 2018. Kunnallisverojen osalta aiempien vuosien verot aiheuttavat noin 900 miljoonan euron lisäyksen verotulokertymään. Alta linkkinä löytyvästä sote- ja maakuntauudistuksen huomioivassa kuntien verotuloennusteessa vaikutukset näkyvät välilehdellä A2 vuoden 2019 kohdalla riveillä 13-15 ja 18.
Yhteisöverossa vaikutukset näkyvät vuoden 2019 kohdalla tilityksissä rivillä 41. Se on vielä noin 100 miljoonaa euroa suurempi, kuin vastaava uudella pienemmällä jako-osuudella vuonna 2020 tilitettävä erä rivillä 42.

Vuonna 2020 vanhojen vuosien vaikutus on huomattavasti pienempi, mutta silloinkin kertymä on kunnallisveron osalta reilut 200 miljoonaa euroa normaalitasoa korkeampi. Tämä vaikutus näkyy A2 välilehdellä vuoden 2020 kohdalla rivillä 18.

Verotulojen ennustekehikon molemmat versiot löytyvät Kuntaliiton nettisivuilta osoitteessa: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/verotulojen-ennustaminen-verotulojen-ennustekehikko