Sivistystoimi huomioitava kuntien ja maakuntien yhteistyössä

Kuntaliitto kartoitti toukokuussa 2017 maakuntien sote-vastuuvalmistelijoille suunnatulla kyselyllä lasten ja perheiden palvelujen valmistelutilannetta tulevissa maakunnissa. Vastaukset saatiin kaikista 18 maakunnasta. Lasten ja perheiden palveluilla tarkoitetaan laajasti kuntiin jääviä sivistystoimen palveluja ja maakuntiin siirtyviä sosiaali- ja terveyspalveluja ja järjestöjen ja seurakuntien palveluja.

Kyselyn mukaan suurin haaste on, kuinka saadaan rakennettua lasten ja perheiden todellisista tarpeista lähtevät arjen tuki ja palvelut, jotka oikeasti tukevat lapsia ja heidän vanhempiaan kodeissa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja harrastuksissa ja kuinka käytännössä saadaan sosiaali- ja terveyspalvelut integroitua lasten ja perheiden arjen kasvu- ja kehitysympäristöihin.

Lasten ja perheiden palvelujen valmistelua on tehty kaikissa tulevissa maakunnissa. Maakuntien tilanne vaihtelee sen suhteen, miten pitkällä valmistelussa ollaan ja mitä tahoja valmistelussa on ollut mukana.

Perheiden sosiaalipalvelujen, lastensuojelun, lasten mielenterveyspalvelujen ja maakuntien alueella toimivien järjestöjen edustajia on ollut mukana valmistelussa kaikissa maakunnissa.

Huolestuttavaa on, että useiden maakuntien tähänastisesta valmistelusta on puuttunut erityisesti sivistystoimen mukana olo.

Lainsäädännön keskeneräisyys ja epäselvyys ja resurssien vähäisyys kunnissa ovat haitanneet valmistelun etenemistä. Myös useiden eri valmisteluryhmien yhteistyön koordinointi ja tiedonkulku on osoittautunut haasteelliseksi.

Lasten ja perheiden palveluista muodostettava yhtenäinen kokonaisuus

Jatkovalmistelussa on varmistettava, että lasten ja perheiden palveluista muodostetaan yhtenäinen palvelukokonaisuus. Sote-vastuuvalmistelijoille suunnatun kyselyn tulosten perusteella riskinä saattaa olla palvelukokonaisuuden hajoaminen, mikäli valmistelun koordinaatiossa, eri tahojen osallisuudessa ja tiedonkulussa ei riittävästi onnistuta.

Sote- ja maakuntavalmistelussa tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota rakennettaessa väliaikaishallinnon valmisteluelimiä. Tulisi esimerkiksi pohtia, tarvitaanko väliaikaishallinnossa nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on varmistaa lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden eri tahojen osallisuus, valmistelun koordinaatio ja tiedonkulku.

Jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa, että maakunnan sote-palvelujen ja kuntien sivistystoimen integraatio toteutuu käytännön toiminnan ja yhteistyörakenteiden tasolla. Varhaiskasvatuksen ja koulun roolia valmistelutyössä tulee vahvistaa, sillä näiden tahojen edustus puuttui viiden maakunnan valmistelutyöstä. Erityisesti olisi jatkossa huolehdittava, että kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi pysyvät mukana valmistelussa. Nuorisotoimi oli ollut mukana valmistelutyössä 13 maakunnassa ja kulttuuri- ja liikuntatoimi oli mukana valmistelussa vain seitsemässä maakunnassa.

Maakunnallisessa valmistelussa muutostukea tarvittaisiin erityisesti kuntien järjestämien sivistystoimen palvelujen ja maakunnan järjestämien sote-palvelujen välisen integraation vahvistamisessa yhteistyörakenteiden tasolla, valinnanvapauden käytännöksi saattamisessa sote-palveluissa ja lasten ja perheiden palvelujen johtamisessa kunta/maakunta -rakenteessa. Myös mm. kuntien ja maakuntien välisten käytäntöjen edistäminen asiakkaan tasolla, prosessikuvaukset valinnanvapauteen liittyen ja maakunnallisten valmisteluaineistojen pohjalta tuotettu vertailutieto koettiin tärkeiksi muutostuen muodoiksi jatkossa.

Kuntaliitolla on rooli kuntien äänen kuulemisessa ja eri toimialojen vuoropuhelun varmistamisesta lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuutta rakennettaessa.