Annukka Mäkinen
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- kansallinen alueiden kehittäminen
- Itämeri-asiat
Osana EU:n tulevaisuutta koskevia pohdintoja on käynnissä keskustelu tulevaisuuden koheesiopolitiikasta uudella v. 2021 käynnistyvällä ohjelmakaudella. EU:n komission vahva viesti kesäkuussa Brysselissä järjestetyssä koheesiofoorumissa oli, että koheesiopolitiikka on ollut onnistunutta ja sille on tarvetta ja tilausta myös tulevaisuudessa. Paikalla oli yli 700 korkean tason edustajaa eurooppalaisista instituutioista, jäsenvaltioiden keskushallinnosta, alue- ja paikallistasolta, sekä erilaisista järjestöistä ja tutkimuslaitoksista.
Konferenssin edetessä tuli yhä vahvempi viesti siitä, että tilaus ja kannatus koheesiopolitiikalle on nyt suurempi kuin nykyistä ohjelmakautta valmisteltaessa. Konferenssissa ei kuitenkaan tarjottu ratkaisuja siihen, miten rahoitus tulevaisuudessa hoidetaan. Foorumissa käydyt keskustelut osaltaan antavat sisältöjä syksyllä 2017 ilmestyvälle EU:n komission koheesioraportille. Kesäkuun lopussa komissio julkaisi ”Reflection paper on the Future of EU Finances”, joka tulee osaltaan toimimaan syötteenä seuraavaa ohjelmakautta koskeville koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan pohdinnoille.
Korkean tason puheenvuoroissa tuotiin esille sosiaalisen Euroopan kasvava merkitys sekä kuinka EU:ta pystytään paremmin tekemään näkyväksi kansalaisille. Koheesiopolitiikka on ainoa politiikan ala joka edustaa kansalaisia ja että alue- ja paikallisviranomaisten rooli on edelleen merkittävä koheesiopolitiikan toteutuksessa. Euroopassa uudistamisen tarve on niin budjetille kuin koheesiopolitiikalle. Tarvitaan uudenlaisia välineitä sekä uusia tapoja käyttää julkisia varoja. On näytettävä, että EU pystyy tarjoamaan mahdollisuuksia kansalaisille.
Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen osalta on paljon epävarmuuksia ja poliittiset päätökset puuttuvat. Tarve uudistukselle on ja on pystyttävä fokusoimaan. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja niiden aikaansaamiseksi tarvitaan positiivisia kannustimia. Halutaan yksinkertaisempaa ja helpommin yhteensovitettavaa politiikkaa. Hallinnon eriyttäminen jäsenmaalle ohjautuvan suhteellisen rahoituksen määrän perusteella sekä yksinkertaistaminen (mm. eri rahastoille yhteiset säädökset ja samat tulkinnat samantyyppisille projekteille, ohjeistuksen rajoittaminen tai jopa poistaminen) nousivat eri puheenvuoroissa esille.
Euroopan uusia haasteita ovat epätasa-arvo, globalisaatio ja taloudellinen epävarmuus. On tehtävä älykästä talous- ja sosiaalipolitiikkaa ja pyrittävä todelliseen konvergenssiin eli yhdentymiseen. Linkki EU:n ohjausjakson, kansallisten uudistusohjelmien ja koheesiopolitiikan välillä nähtiin suuressa osassa puheenvuoroista tarpeelliseksi. Ehdollisuus oli teema, joka puhututti paljon, esillä oli mm. näkemys että ehdollisuus tulisi olla linkitettynä koko budjettiin, ei pelkästään koheesiopolitiikkaan ja että kaikkia politiikka-aloja on arvioitava saavutusten perusteella.
EU:n parlamentin edustaja Kerstin Westphal totesi puheenvuorossaan, että parlamentti ei hyväksy koheesiopolitiikan heikentämistä vaan esittää koheesiopolitiikan vahvempaa räätälöintiä, yksinkertaistamista sekä tehokkuuden lisäämistä. Alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula korosti, että koheesio ei ole hyväntekeväisyyttä vaan laillinen ja moraalinen velvoite parantaa kansalaisten elinoloja. Työpaikat, innovaatiot sekä kumppanuus älykkään erikoistumisen tiimoilta vahvistavat eurooppalaista yhteenkuuluvaisuutta. Koheesiopolitiikkaa tarvitaan kaikille alueille.
Kuntaliiton edustajat osallistuvat tulevan EU:n ohjelmakauden valmistelua koskeviin keskusteluihin eri areenoilla niin Brysselissä kuin kotimaassa.
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!