Kuntien viestintä lisääntyy

Kuntakentän uudistukset, uusi kuntalaki ja median murros ovat lisänneet kuntien viestinnän tarvetta ja resursseja. Silti esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksen viestintään ei ole vielä panostettu monissakaan kunnissa. Kuntien viestintävastaaville tehdyn kyselyn mukaan erityisesti muutosviestintää ja maakunnallista viestinnän yhteistyötä pitää lisätä.

Noin 600 kuntaviestijää

Päätoimisten viestijöiden määrä on selvästi lisääntynyt viime vuosina, ja myös viestintäbudjetit ovat kasvussa. Kuntaliiton tekemään kuntien viestintäkyselyyn vastasi syys-lokakuussa 177 kuntaa eli 57 prosenttia kunnista. Vastanneiden joukossa ovat kaikki yli 50 000 asukkaan kaupungit, joihin myös resurssit keskittyvät. Päätoimisia viestinnän ammattilaisia on nyt noin 60 prosentissa kunnista, kun neljä vuotta sitten vain 30 prosenttia kunnista ilmoitti, että töissä on vähintään yksi ammattiviestijä. Kyselyyn nyt vastanneissa kunnissa on yhteensä noin 600 tiedottajaa.

Noin viidennes vastanneista kunnista toimii edelleen ilman erillistä viestintäbudjettia. Viestinnän määrärahat ovat kasvaneet viime vuodesta 27 kunnassa, ja kuudessa kunnassa määrärahat ovat pienentyneet. Viestintävastaavat arvioivat, että ensi vuonna resurssit pysyvät ennallaan (50 % vastaajista) tai kasvavat (36 %) todennäköisemmin kuin pienenevät (6 %). Vuoden 2013 vastaavassa kyselyssä vain yksi prosentti vastaajista arveli viestintäresurssien kasvavan ja 26 % odotti resurssien karsintaa.

Sosiaalinen media yhä tärkeämpi

Tiukka talous ja toiminnan tehostaminen reunustavat edelleen monen kunnan viestinnän kehittämistä. Toisaalta viestinnän merkitys erityisesti muutostilanteissa on ymmärretty kuntien johdossa. Uuden kuntalain määräykset ovat osaltaan lisänneet viestintää, ja kuntien suora viestintä on kasvussa myös yleisen median niukkenevien mahdollisuuksien takia. Erityisesti sosiaaliseen mediaan panostetaan kunnissa nyt paljon. Kunnan omat kotisivut ovat viestintävastaavien mielestä edelleen tärkein viestintäväline.

Ulkopuolisten ostopalvelujen käyttö kuntien viestinnässä ei ole kyselyn mukaan kasvanut vuodesta 2013, mutta ostopalveluja käytetään entistä säännöllisemmin. Digitaalinen viestintä, graafinen suunnittelu ja erilaiset projektit vaativat yhä useammin ulkopuolista apua.

Suurimpina haasteina kuntien viestintävastaavat näkevät edelleen kunnan johdon ja koko henkilöstön viestintävalmiuksien kehittämisen sekä vuorovaikutuksen rakentamisen kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Monikielinen viestintä lisääntyy, ja viestien ymmärrettävyyteen ja havainnollisuuteen pitää kiinnittää huomiota yhtä lailla kuin myös uusien ja monipuolisten välineiden käyttöön.

Kuntaliitto kerää säännöllisesti tietoa kuntien viestintäkyselyn lisäksi kuntien markkinoinnista sekä verkkoviestinnästä ja sosiaalisen median käytöstä.

Lisätietoja:

Viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä, 050 66 743.