Kuntataloudelta odotetaan tiukkaa menokuria

Kuntatalouden tila ja kuntatalousohjelman kehitysarvio vahva

Kuntatalouden tila oli viime vuonna vahva, sillä vuosikate vahvistui peräti 3,4 mrd. euroon ja tilikauden tulos nousi 1,1 miljardiin euroon. Kuntien vuosikatteet kattoivat poistoista keskimäärin 128 prosenttia. Suotuisasta kokonaiskehityksestä huolimatta tilanteet vaihtelevat kunnittain. Tilikauden tulos oli negatiivinen peräti 98 kunnalla, joiden joukossa oli niin suuria kuin pieniäkin kuntia.

Yhteenvetokalvopaketti Tilastokeskuksen julkaisemista lopullisista vuoden 2016 tilinpäätöstiedoista löytyy Kuntaliiton nettisivuilta oheisen linkin takaa: http://bit.ly/2jh4bad

Kuntatalouden myönteinen kehitys johtui pääosin kuntasektorin toimintamenojen historiallisen maltillisesta kasvusta. Menojen kasvua hillitsivät hallituksen ja kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet sekä kilpailukykysopimukseen liittyvien alentuneiden lomapalkkavarausten kirjautuminen vuodelle 2016. Myös kuntien tulot kehittyivät 2016 myönteisesti.

Viime vuodelle kohdistuikin useita muutoksia, joiden nettovaikutus oli puhtaasti kuntataloutta vahvistava. Kuntataloutta vahvistavia toimia olivat esimerkiksi lomapalkkavelan purkautuminen, soten asiakasmaksujen korotus ja kustannustenjaon tarkistus. Toisin kuin viime vuodelle kuluvalle vuodelle kohdistuu sen sijaan sellaisia uudistuksia tai hallituksen päätöksiä, jotka kiristävät kuntataloutta tai ovat kuntatalouden kannalta neutraaleja.

Valtiovarainministeriö julkaisi 19.9.2017 valtion talousarvion yhteydessä kuntatalousohjelman, jossa päivitettiin kuntatalouden kehitysarvio kuluvalle vuodelle ja keskipitkälle aikavälille. http://vm.fi/kuntatalousohjelma

VM:n kehitysarvio on historiallisen hyvä. Ennusteen toteutuminen pohjautuu kuitenkin toimintamenojen oletettuun ultramaltilliseen kehitykseen. Esimerkiksi kuluvana vuonna toimintamenojen ennakoidaan laskevan kiky-säästöjen, kuntatyönantajan eläkemaksun alentumisen ja hallituksen sopeutustoimien vuoksi peräti 2,5 prosenttia.

Lomarahojen leikkaus ja palkankorotusten nollalinja pienentävät kuntatalouden palkkasummaa 1,2 prosenttia, minkä lisäksi välilliset työvoimakustannukset tippuvat peräti 11 prosenttia. Samalla myös avustukset tippuvat 24 prosenttia, kun perustoimeentulotuen maksatus siirtyi vuoden alussa Kelaan. Maksatuksen siirrosta huolimatta valtio ja kunnat rahoittavat jatkossakin puoliksi perustoimeentulotuen. Kunnat vastaavat jatkossa entiseen tapaan myös täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Vaikka osa vuoden 2017 uudistuksista hyödyttää kuntataloutta täysimääräisestä, kuten välillisten työvoimakustannusten alennus, lomarahaleikkaus tai perustoimeentulotuen maksatuksen siirto, kehitysarvioon sisältyy kuitenkin runsaasti sellaisia kustannuksia pienentäviä oletuksia, joiden täysimääräinen toteutuminen on erittäin epävarmaa.

Kuntaliiton kesäkuussa toteuttaman kuntakyselyn mukaan hallituksen kehitysuraan sisällyttämät säästöt eivät ole toteutuneet kunnissa täysimääräisesti. Sen sijaan kunnat arvioivat säästöjä tai tulojen lisäyksiä saatavan kuntatalouteen kokoon vuoden 2019 tasossa vain noin 220 milj. euroa tavoitellun 700 miljoonan euron sijaan. Joidenkin toimien, kuten subjektiivisen päivähoidon rajauksen, kohdalla kunnat eivät ole hyödyntäneet kaikkia säästömahdollisuuksia. Kuntien onkin tärkeää jatkaa säästötoimiaan menojen puristamiseksi kuntatalouden kehitysuran edellyttämälle tasolle.

(Lähde: http://bit.ly/2BgCDtS)

Haastetta kuntatalouden ennusteuralle lisää se, että kuluvasta vuodesta lähtien kiky, perustoimeentulotuen Kela-siirto ja hallituksen esittämät sopeutustoimet tai kustannustenjaon tarkistus leikkaavat kuntataloudesta voimakkaasti myös tulopohjaa.

Kunnallisveron kasvu onkin lähivuodet erittäin vaimeaa palkansaajan maksukorotusten kasvattaessa kuntien verovähennyksiä. Myös valtionosuuksien ennakoidaan olevan laskusuunnassa.

VM:n kuntatalousohjelman kehitysarviossa kuntatalouden yhteenlaskettu tulos ja rahoitusasema kuluvalle vuodelle ovat muodostumassa ennätyksellisen vahvaksi, minkä vuoksi myös lainakannan ennakoidaan laskevan noin 450 milj. eurolla. Vuonna 2018 kuntien talousnäkymien ennakoidaan hieman heikkenevän ja palautuvan vuoden 2016 tasolle. Ennusteen mukaiset kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat kuitenkin historiallisen hyvät (ks. liite).

Kuntatalouden ennusteen riskit alaspäin kasvaneet viime viikkoina

Syksyn aikana kunnista on kuitenkin tullut yhä voimakkaammin viestiä, että meno- ja investointipaineet ovat lisääntyneet eikä menoja todennäköisesti saada puristettua VM:n kehitysarvion olettamalle tasolle. Menopaineita lisää esimerkiksi se, että ensi vuoden palkkaratkaisu on muodostumassa monien kuntien tai kuntayhtymien olettamaa nollatasoa korkeammaksi. Ensi vuoden palkkaratkaisut ovat julkisen sektorin osalta vielä auki, mutta muutaman päänavaajaliiton neuvotteleman palkkaratkaisun kustannusvaikutus vuosille 2018-2019 on noin 1,5 prosenttia vuodessa.

Kuntien kustannuspaineita nostaa erityisesti se, että vuosityöajan pidennyksestä tai erikoissairaanhoidon keskittämisestä ei ole syntynyt kuntayhtymille tai kunnille tähän mennessä juurikaan kustannussäästöjä. Lisäksi kuntien investointimenoihin kohdistuu selvä nousupaine kuntien korjausvelan ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi käynnistettyjen investointisuunnitelmien vuoksi.

Myös kuntien tulopohjaan näyttäisi syntyvän ensi vuonna lisäaukkoja. Oletettua tulokehitystä pienentää se, että kiinteistöverojen alarajojen korotuksista luovuttiin. Tämä pienentää kuntien kiinteistöveroa 50 milj. euroa vuonna 2018 ja 25 milj. euroa vuonna 2019. Tilanne on ongelmallinen myös sen vuoksi, että varhaiskasvatusmaksujen alentamispäätöksen yhteydessä kunnille luvattu kompensaatio sidottiin osittain kiinteistöverojen korotukseen. Nyt hallituksen lupaama 110 milj. euron täysimääräinen kompensaatio tulee jäämään vajaaksi.

Aivan kuten kuluvana vuonna, myös ensi vuonna useat kunnat tulevat laskemaan kunnallisveroprosenttiaan. Poikkeuksellisesti laskijoiden joukossa on myös suuria kuntia, kuten Helsinki. Mitä todennäköisemmin keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti tuleekin ensi vuonna laskemaan, vaikka luonnollisesti osa kunnista myös korottaa kunnallisveroprosenttiaan. Veroprosenttien muutoksia ei ole sisällytetty kuntatalouden kehitysarvioon.

Hallitus on esittänyt, että pieni- ja keskituloisten ja monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan vuonna 2018. Hallituksen mukaan esitys heikentää kuntataloutta 90 milj. euroa. Kuntien arviot maksualennuksen vaikutuksista ovat kuitenkin hallituksen arvioita suuremmat, minkä lisäksi hallituksen maksukompensaatio jää kiinteistöveropäätöksen vuoksi vajaaksi. Kuntatalouden tulokehitystä heikentää myös useiden kuntien suunnitelmat tarjota kunnassaan maksutonta varhaiskasvatusta 5 vuotiaille. Kuntien maksutulot varhaiskasvatuksesta olivat vuonna 2016 noin 340 milj. euroa.

VM:n laatima kuntien ja kuntayhtymien kehitysarvio kuluvalla vuodelle on siis historiallisen hyvä, mutta se sisältää lähivuosille erittäin tiukan menokurin. Syksyn mittaan kuntien tulopohjan kehitys on ollut erityisesti yhteisöveron osalta odotettua parempi, mutta menojen sovittaminen kaiken kaikkiaan vaimeasti kehittyvään tulopohjaan on lukuisista uudistuksista huolimatta erittäin haasteellista. Tässä vaiheessa näyttää, että negatiiviset riskit ennusteen toteutumiselle ovatkin kasvaneet. Ensimmäiset ennakkotiedot kuluvan vuoden tilinpäätösarvioista saadaan 7. helmikuuta.