Kuntaliitto: Kunnille korvattava Kelan päätöksenteon ruuhkautumisesta aiheutuvat kustannukset

Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen on lähettänyt kunnille kirjeen, joka on herättänyt kunnissa hämmennystä. Kansaneläkelaitos ei ole ollut yhteydessä Suomen Kuntaliittoon ennen kirjeen lähettämistä.

Kansaneläkelaitos esitti kirjeessään, että kunnalla olisi mahdollisuus myöntää ehkäisevää toimeentulotukea ilman Kelan tekemää päätöstä perustoimeentulotuesta. Kuntaliitto toteaa, että lakiuudistuksessa koko lainvalmisteluprosessin ajan on nimenomaan lähdetty siitä, että perustoimeentulotuen ratkaisu tulee tehdä ensin ja että Kela vastaa perustoimeentulotuen piiriin kuuluvien ratkaisujen tekemisestä niin kiireellisissä kuin kiireettömissäkin tilanteissa.

Asiakkaiden perusoikeuksia turvattiin toimeentulotukilain 14 §:ään lisätyllä erityisellä poikkeussäännöksellä, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa kuntien päätöksenteko vain Kelan aukioloaikojen ulkopuolella. Säännöstä ei sosiaali- ja terveysministeriön laista antaman Kuntainfon (3/2017) perusteella ole tarkoitettu käytettäväksi Kelan aukioloaikoina.

Kunnat ovat koko toimeenpanon alkuvaiheen ajan joutuneet paikkaamaan Kelan ratkaisutyötä myöntämällä täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea perustoimeentulotuen järjestämisvastuuseen kuuluviin kustannuksiin alkuvaiheen ongelmista, tulkintaeroista ja päätösvirheistä johtuen. Kunnat eivät ole budjeteissaan varautuneet siihen, että ne joutuvat merkittävässä määrin paikkaamaan Kelan perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia kustannuksia ehkäisevällä toimeentulotuella.

Tilanteen kunnille jo aiheuttamat ja mahdollisesti tulevat kustannukset tulee Kuntaliiton näkemyksen mukaan korvata kunnille täysimääräisesti.

Kuntien jäljellä olevat resurssit jo käytössä Kelalle kuuluvan työn paikkaamisessa

Kuntaliitto ja kunnat ovat olleet tiiviissä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa koko toimeenpanon ajan, vaikka kunnille ei toimeenpanon valmisteluun varattu ylimääräisiä resursseja kuten Kansaneläkelaitokselle. Kunnat ovat vapaaehtoisesti tarjonneet Kelalle tuhansia tunteja ilmaista konsultaatioapua valmistelun aikana.

Keväällä 2016 kunnille oli suuri pettymys, että Kelan kuntiin kohdistamassa henkilöstörekrytoinnissa satoja kuntien etuuskäsittelijöitä jäi valitsematta Kelan palvelukseen toimeentulotukitehtäviin.

Kunnat ovat tehtäväsiirron myötä vapautuneen resurssin osalta jo päättäneet määräaikaiset työsuhteet ja lisäksi tehneet tehtävien uudelleenjärjestelyjä siten, että osa toimeentulotukitehtävissä toimineista työntekijöistä on pystynyt jatkamaan kunnan sisällä uusissa tehtävissä. Kuntien sosiaalityöhön jääneet etuuskäsittelyresurssit on kunnissa mitoitettu uuden tehtäväjaon mukaisiksi siirrosta annettuun lakiesitykseen ja siihen liittyviin valtionosuusvähennyksiin perustuen.

Useat kunnat ovat viestittäneet Kuntaliitolle, että minkäänlaista mahdollisuutta resurssien tarjoamiseen Kelalle ei tässä tilanteessa ole. Jokainen kunta arvioi itsenäisesti, onko henkilöstöresursseja vapautumassa Kansaneläkelaitoksen tarpeisiin.

Tiivistä yhteistyötä ja neuvotteluja ratkaisujen hakemiseksi jatketaan

Kunnat ovat haastavasta tilanteesta huolimatta selvinneet uudistuksen ensivaiheista hyvin. Erityisesti suurten kuntien päätöksentekoa rytmitettiin suunnitelmallisesti jo kesästä 2016 lukien siten, että toimeentulotuen hakijamassat voisivat siirtyä Kelaan asteittain niin, ettei hakemusten ruuhkautumista tapahtuisi. Kuntien suunnitelmallinen työ näkyi erityisesti siirron alkuvaiheessa joulu-tammikuussa, jolloin Kelan käsittely sujui lain mukaisissa aikarajoissa eli siirto lähti alkuvaiheessa erinomaisesti liikkeelle.

Selvää on, että kunnat edelleen jatkavat ja niiden tulee jatkaa hyvää paikallista yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen paikallistoimijoiden kanssa. Kunnilla on myös vuosikymmenten kokemus ja asiantuntemus siitä, miten hoitaa omaan järjestämisvastuuseensa kuuluvia täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tehtäviä niin, etteivät asiakkaat jää tässäkään tilanteessa heitteille. Ensisijainen vastuu syntyneen tilanteen korjaamisesta ja sen aiheuttamasta kiireellisestä päätöksenteosta on kuitenkin Kansaneläkelaitoksella.

Kuntaliitto ja Kansaneläkelaitos pyrkivät yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallisella tasolla löytämään ratkaisuja siihen, miten nyt syntyneestä tilanteesta selvitään siten, että toimeentulotuen hakijoiden perusoikeudet eivät enää vaarannu. Paikallisen hyvän yhteistyön lisäksi on erittäin tärkeää, että myös valtakunnallisesti löydetään yhteistyössä sellaisia ratkaisuja, joilla tilannetta voidaan helpottaa ja varmistaa siirron onnistuminen myös pidemmällä tähtäimellä.

Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käydään myös neuvotteluja muun muassa kunnille nyt koituvien perustoimeentulotuen piiriin kuuluvien kustannusten rahoituksesta.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Ellen Vogt, Kuntaliitto, p. 044 313 0170

lakimies Maria Porko, Kuntaliitto, p. 050 461 7797

sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto, p. 050 461 7797