Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää 2018 ja 2019?
Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä esitetään uudistettavaksi myös laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Käsittelyssä olevaan lakiesitykseen osaksi uuden kunnan valtionosuuslainsäädäntöä on sisällytetty viisiosainen tasausjärjestely, josta yksi osa, sote-muutosrajoitin (27 §), on aiheuttanut paljon keskustelua viime aikoina. Kysymykset liittyvät siihen, minkälainen vaikutus kuntien vuosien 2018 ja 2019 sote-kustannuksilla on kuntien talouteen uudistuksen jälkeen vuodesta 2020 eteenpäin, ja kannattaako kunnan mieluummin lisätä vai vähentää sote-kustannuksia vuosina 2018-2019 ennen uudistuksen voimaantuloa.
Yksityiskohtainen muistio aiheesta löytyy täältä: http://bit.ly/2AqNlRv
Pysyvä vaikutus uuden kunnan talouteen
Sote-muutosrajoittimesta johtuen kuntien sote-kustannuksilla on suora ja pysyvä vaikutus uuden kunnan valtionosuuteen vuodesta 2020 alkaen. Sote-muutosrajoittimen euromäärä lasketaan kunnan vuosien 2018 ja 2019 tilinpäätöstietoihin perustuen. Muutosrajoittimen euromäärä lisää tai vähentää uuden kunnan valtionosuutta pysyvästi vuodesta 2020 alkaen.
Muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomana, sote-muutosrajoitin on sitä suurempi, mitä pienemmät kunnan sote-menot vuosina 2018-2019 ovat. Vastaavasti sote-muutosrajoittimen euromäärä on sitä pienempi, mitä suuremmat kunnan sote-menot vuosina 2018-2019 ovat. Kapea-alaisesti yksinomaan uuden kunnan valtionosuuden määrän näkökulmasta tarkasteltuna kunnilla on suora kannustin vähentää sote-menojaan vuosina 2018-2019.
Prosentin kustannussäästö lisää valtionosuutta esimerkkikunnissa 15-25 euroa asukasta kohden
Sote-muutosrajoittimen toimintalogiikan avaamiseksi valtiovarainministeriö on julkaissut Alueuudistus.fi-sivustolla valtionosuussimulaattorin. Valtionosuussimulaattori kertoo esimerkiksi sen, minkälainen vaikutus kunnan sote-menojen yhden prosentin (1 %) vähentämisellä vuosina 2018-2019 on muutosrajoittimeen ja sitä kautta uuden kunnan valtionosuuteen vuodesta 2020 alkaen. Esimerkkikuntia koskevassa tarkastelussa prosentin kustannussäästö sote-kustannuksissa lisää kunnan valtionosuutta muutosrajoittimesta johtuen 15-25 euroa asukasta kohden.
Eri toimijoilla eri intressit
Vastaus kysymykseen, kannattaako kuntien sote-menoja lisätä vai vähentää tulevina vuosina, riippuu paitsi näkökulman laajuudesta ja tarkasteltavan aikajänteen pituudesta, myös siitä, minkä toimijan näkökulmasta asiaa lähestyy. Kannustimet kuntien sote-menojen kehitykselle eroavat sen mukaan, tarkastellaanko asiaa valtiontalouden, maakunnan talouden, kuntatalouden vai kuntalaisten näkökulmasta. Eri toimijoiden kannustimet ovat hyvin erilaiset ja osittain keskenään ristiriitaiset.
Maakunta- ja soteuudistuksen laskelmat päivittyvät helmikuussa 2018
Maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtyminen vuodella eteenpäin vaikuttaa kaikkiin uudistukseen liittyviin laskelmiin. Alustavan laskelman mukaan siirtolaskelman lopputulos, kuntien kunnallisveron leikkaus, on samaa suuruusluokkaa (-12,3 %-yksikköä) kuin aiemmissa laskelmissa. Seuraavat päivitykset laskelmiin tehdään helmikuussa 2018 kuntien talousarviotilaston julkaisun jälkeen. Päivitetyt laskelmat julkaistaan sekä Kuntaliitto.fi- että Alueuudistus.fi- sivustolla.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
- kuntatalous ja -rahoitus
- julkinen talous, verorahoitus
- kunta-valtio -suhde
- sote- ja TE2024-uudistusten raha-asiat