Kainuussa ja Pirkanmaalla pilotoidaan maaseutuvaikutusten arvioinnin työkalua sote- ja maakuntauudistuksessa

Suomessa valmistellaan historiallisesti merkittävää alueuudistusta, jonka tavoitteena on luoda ihmiselle ja yritykselle sujuvampia palveluita sekä toimivaa hallintoa. Uudistuksen onnistumisen kannalta maakuntien omaehtoinen työ on avainasemassa ja valmistelussa keskeistä on koota kaikki avaintoimijat mukaan muutoksen tekemiseen. Maakuntalakiluonnoksen mukaan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Alueuudistuksessa tulee varmistaa myös maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet niin uudistusprosessiin aikana kuin jatkossakin, uusien maakuntien toiminnassa.

Muutosprosessien vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa johtuen mm. harvasta asutuksesta ja pitkistä etäisyyksistä. Päätösten tekijöiden tulee olla tietoisia päätösten vaikutuksista maaseutuun, siellä asuviin ihmisiin ja siellä toimiviin yrityksiin. Maaseutuvaikutusten arviointi on työkalu, joka auttaa tunnistamaan erilaisten päätösten vaikutuksia maaseudun toimintaympäristössä. Lisäksi arviointi auttaa tunnistamaan maaseudun vahvuuksia ja niiden merkitystä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Maaseutupolitiikan neuvoston rahoittamassa ja Kuntaliiton toteuttamassa hankkeessa ”Maaseutuvaikutusten arviointi maakuntauudistuksessa” maaseutuvaikutusten arviointia pilotoidaan kahdessa erilaisessa maakunnassa, Kainuussa ja Pirkanmaalla. Arviointi toteutetaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa ajalla 4/2017 – 6/2018. Hankkeen tavoitteena on pilotoida työkalua maakuntauudistuksen valmisteluprosessiin maaseutunäkökulman huomioimisen tueksi sekä kunnille että maakunnille. Tavoitteena on varmistaa osaltaan, että käynnissä olevissa uudistuksissa huomioidaan vaikutukset asioihin, joilla on keskeinen merkitys maaseudun elinvoimaan ja tulevaisuuteen. Lisäksi tavoitteena on kehittää toimintamalleja, miten sekä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun eri vaiheissa että tulevissa maakunnissa voidaan arvioida erilaisten päätösvaihtoehtojen vaikutuksia maaseutuun. Kuten Pirkanmaan asiantuntijaryhmässä todettiin, ”tavoitteena on luoda mekanismi, jolla maaseutu huomioidaan tulevassa maakunnassa”.

20. varten kummassakin maakunnassa on nimetty MVA-koordinaattori ja koottu maakunnollinen asiantuntijaryhmä. Kumpikin pilottimaakunnista laatii oman työsuunnitelman siten, että se sopii ja tukee sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluprosessia maakunnassa. Lisäksi hankkeessa tehdään pilottien yhteisiä ja valtakunnallisia toimenpiteitä, mm. viestintää, julkaisuja sekä seminaareja tai muita tilaisuuksia, joissa pilotointien kokemuksia tuodaan esille. Näiden yhteisten tehtävien organisoinnista vastaa Kuntaliitto.

MIKSI MVA?

• Suomen pinta-alasta 95 % on maaseutua ja maaseudulla asuu lähes kolmannes maamme väestöstä. Päätösten vaikutukset ovat maaseudulla usein erilaisia kuin keskuksissa johtuen pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta. Muutosten vaikutukset näkyvät voimakkaimmin ja nopeimmin maaseudulla.

• Oleellista on tarkastella miten erilaiset päätökset vaikuttavat maaseudulla asuvien ja työskentelevien ihmisten olosuhteisiin ja sujuvaan arkeen. Jos alueuudistuksen vaikutuksia maaseudun ihmisiin, yrityksiin ja organisaatioihin ei tunnisteta, niitä ei tällöin myöskään oteta huomioon.

• Arviointi palvelee myös kehittämistyötä, sillä sen avulla voidaan luoda paikalliset olosuhteet huomioonottavia ratkaisuja. Maaseutuvaikutusten arviointi onkin monipuolinen oppimisprosessi, joka parantaa vuorovaikutusta ja tuo uusia näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja.

  MITEN?

• Maaseudun elinvoiman ja tulevaisuuden näkökulmasta keskeistä on koota avaintoimijat mukaan muutoksen tekemiseen, jotta uudistuksen vaikutukset maaseutuun pystytään arvioimaan jo valmistelussa. Maaseutuvaikutusten arviointi on osallistavaa suunnittelua tukeva työkalu ja prosessia voidaan hyödyntää myös luottamuksen ja yhteisen näkemyksen rakentamisessa.

• Arviointityössä hyödynnetään maakunnan valmisteluryhmien tuottamaa materiaalia. Pilottimaakunnat valitsevat arvioitavat teemat oman maakuntansa näkökulmasta. Uudistusten vaikutuksia voidaan arvioida mm. seuraaviin asioihin, joilla on keskeinen merkitys maaseudun tulevaisuuteen:

  • Maaseudun palvelut: asuminen sekä palveluiden saatavuus, laatu ja hinta sekä saavutettavuus (yhteydet ja infrastruktuuri) tilanteessa, jossa monet palvelutehtävät siirtyvät kunnista maakunnille.

  • Maaseudun elinvoima: talous, elinkeinot, yritykset, työllisyys, osaaminen sekä maaseudun vahvuudet ja vetovoimatekijät (ml. kuntien ja maakuntien tehtävien yhdyspinnat), tilanteessa, jossa elinvoimatekijöitä ollaan uudistamassa (mm. kasvupalvelut, työllisyyspalvelut).

  • Maaseudun demokratia: yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma ja kansalaisten osallistuminen tilanteessa, jossa päätöksenteossa on näkyvissä keskittymistä.