Hyvinvoinnin edistäminen lähtee osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta

Hyvinvoinnin edistämistehtävä on lähtenyt konkretisoitumaan kuntamurroksen yhteydessä. Valtuustokauden vaihdos ja kuntastrategioiden päivittäminen luovat hyvät edellytykset hyvinvointiroolin selkiyttämiselle. Hyvinvoinnin edistäminen lähtee osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Osallisuus nähdään syrjäytymisen vastavoimana. Myös elinvoimaan liittyvät asiat liittyvät oleellisesti hyvinvointiin, erityisesti työllisyyden vahvistaminen. Samanaikaisesti riskinä on, että elinvoima ja hyvinvointi nähdään toistensa kilpailijoina. Näin toteavat dosentti Kaija Majoinen ja FCG:n johtava konsultti Anni Antila osana ARTTU2-ohjelmaa tekemässään tutkimuksessa Hyvinvoinnin edistäminen kunnissa.

- Maakunta- ja sote-uudistus merkitsee poisoppimista siitä, että hyvinvoinnin edistäminen olisi vain soten vastuulla. Näin hyvinvoinnin edistäminen tulisi sisäistyä kaikkien kunnan toimialojen yhteiseksi tehtäväksi. Tässä ollaan vasta alkutaipaleella. Samalla tarve poikkihallinnolliseen tiedolla johtamiseen lisääntyy, tutkijat muistuttavat.

- Hyvinvoinnin edistäminen näyttäytyy moniulotteisena sekä-että -toimintona. Se haastaa sekä kuntaorganisaation että kuntayhteisön uudistamaan tapaansa toimia. Hyvinvointiin ja sen kääntöpuolena olevaan pahoinvointiin liittyvät haasteet ovat niin kompleksisia, että ne edellyttävät samanaikaisesti konkreettisia tekoja “tässä ja nyt” sekä pitkäjänteistä kehittämistä. Esimerkiksi kaavoitusratkaisut vaikuttavat vuosikymmenten päähän.

Kunnat ovat liikkeellä hyvinvoinnin edistämistehtävässä. Tehtävää otetaan haltuun kahdesta eri suunnasta: Valmisteilla olevat strategiat kehystävät ja määrittävät tavoitteet hyvinvoinnin edistämiselle. Monitoimijaiset projektit sekä ketterät kokeilut koetaan hyviksi keinoiksi tulosten aikaansaamiseksi.

Tutkimuksen mukaan kuntapäättäjät näkevät keskeisinä haasteina kunta-maakuntayhdyspinnan toimivuuteen sekä taloudellisiin resursseihin liittyvät asiat. Mahdollisuuksia nähtiin kumpuavan ennen kaikkea toimivasta yhteistyöstä ja kumppanuuksien rakentamisesta kolmannen sektorin kanssa sekä paikallisesta kulttuurista.

Hyvinvoinnin edistäminen kunnissa - sisältö, mahdollisuudet ja haasteet-tutkimuksessa tarkastellaan kunnan roolin muutosta hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä sisältöjä hyvinvoinnin edistämistehtävään näyttää kuuluvan tällä valtuustokaudella? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia kuntajohto näkee hyvinvoinnin edistämistehtävässä?

Tutkimusraportin aineisto koostuu kaikkien 40 ARTTU2-tutkimuskunnan luottamushenkilöjohdolle sekä johtaville viranhaltijoille lähetetyn REA-puntarikyselyn avovastauksiin sekä syventävään laadulliseen aineistoon kuudesta tutkimuskunnasta (Hollola, Mikkeli, Sipoo, Säkylä, Tampere ja Turku).

Tutkimuskokonaisuuden toisessa, alkukeväällä 2018 valmistuvassa osiossa keskitytään hyvinvointiin johtamisen näkökulmasta.

Kuvio. Hyvinvoinnin edistäminen kunnissa -tutkimuksen keskeiset havainnot

Tutkimusraportti: Kaija Majoinen & Anni Antila: Hyvinvoinnin edistäminen kunnissa - Sisältö, mahdollisuudet ja haasteet. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 12/2017. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2017.

Lisätietoja:

Dosentti Kaija Majoinen, p. 0500 811 239, s-posti: kaija.majoinen(at)outlook.com

Johtava konsultti Anni Antila, p. 050 406 3540, s-posti: anni.antila(at)fcg.fi

ARTTU2-ohjelmasta Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, s-posti: marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi