Hallituksen toimenpiteet eivät saa heikentää kuntataloutta

Kuntaliitto on mukana kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek), jonka puheenjohtajana toimii kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Neuvottelukunnassa on edustettuina myös valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Neuvottelukunta käsittelee esimerkiksi kuntien taloutta ja hallintoa koskevia hallituksen esityksiä ennen niiden käsittelyä valtioneuvostossa sekä myös valtion talousarvioehdotusta kuntataloutta koskevilta osilta.

Kuntaliitto kokosi VM:n vuoden 2018 talousarvioesityksen keskeisimmät kuntia koskevat näkökulmat oheiseen Kuthanek-muistioon.

Kuntatalouden tila on kohentunut viime kuukausina, kun yleinen talouskehitys on nostanut verotuloennusteita. Kunnallisveron kehitys on kuitenkin yhä erittäin vaimeaa, sillä lomarahaleikkaukset ja kiky-sopimuksen yhteydessä sovitut palkansaajien lakisääteisten maksujen korotukset heikentävät kuntien tulopohjaa tänä vuonna. Kuntatalouden tilaa vahvistaa kuitenkin yhteisöveron voimakas kasvu ja kuntien oma menokuri.

Piristyneistä talousnäkymistä huolimatta kuntataloudessa ei ole uutta jakovaraa, sillä hallituksen tavoittelemat kuntasäästöt eivät ole toteutuneet kunnissa toivotulla tavalla. Kuntaliiton kyselyn mukaan säästöjä tai tulojen lisäyksiä on koossa kuntataloudessa vasta 220 milj. euroa. Oletettuihin säästöihin perustuvia valtionosuusleikkauksia on sen vuoksi kohtuullistettava, sillä jatkovuosien menokuri ei voi rakentua pelkästään kuntien omien toimien varaan. Lisäksi leikkaus kuntien sote-ICT-kehittämismenojen säästön perusteella on peruttava. Kuntatalouden kestävyyttä haastavat jatkossa myös talouskasvun hidastuminen, kuntien eriytyminen ja mittavat investointitarpeet liittyen väestön muuttoliikkeeseen ja korjausvelkaan.

Hallituksen kärkihankkeiden ja lainsäädäntöesitysten jatkovalmistelussa onkin kiinnitettävä huomio siihen, että tulevilla toimilla ei heikennetä kuntatalouden edellytyksiä saavuttaa hallituksen jo julkisen talouden suunnitelmassa sille asettama rahoitusasematavoite. Kuntataloudelle ei saa syntyä lisäkustannuksia esimerkiksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin, varhaiskasvatusmaksujen alennuksen tai esimerkiksi liikennekaaren myötä. Sote ja maakuntauudistukseen liittyvää valmistelutyötä ei saa rahoittaa kuntien rahapussista.

Rahoitusperiaatteen toteutumisesta on huolehdittava jatkuvasti myös kuntien muissa peruspalveluissa. On hyvin huolestuttavaa, että esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamisen laskennallisten korvausten taso määriteltiin vuonna 1993, minkä jälkeen niitä on korotettu vain kaksi kertaa. Kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993–2016 nousseet kuitenkin 78,1 %. Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten olla 7 vuotta täyttäneillä 3 384 euroa vuodessa nykyisen 2 300 euron korvauksen sijaan.