Viranhaltijan sananvapauteen voidaan puuttua ainoastaan laissa säädetyllä perusteella
Eduskunnan oikeusasiamies otti ratkaisussaan 9.10.2015 kantaa viranhaltijan sananvapauden sisältöön. Ratkaisu vahvistaa aikaisemman oikeuskäytännön ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen mukaista linjaa, jonka mukaan työnantajalla on oikeus puuttua viranhaltijan sanavapauteen ainoastaan lain mukaisilla perusteilla.
Tapauksessa kunnan viranhaltijat olivat kirjoittaneet lehteen mielipidekirjoituksen kunnan leikkaustoiminnan supistamisesta omilla nimillään ja virka-asemillaan. Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta oli kirjoituksen johdosta pyytänyt johtavia viranhaltijoita kertomaan kyseisille viranhaltijoille asiaan liittyvät päätöksen perustelut sekä huomauttamaan virkatien käyttämisestä julkisuuteen. Viranhaltijoille pidetyssä keskustelutilaisuudessa oli oikaistu viranhaltijoiden lehdessä esittämiä seikkoja kunnan leikkaussalitoiminnasta sekä vedottu kaupungin viestintäohjeistukseen. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi, että näin menetellen kunta oli puuttunut viranhaltijoiden sananvapauteen ilman lainmukaista perustetta.
Sananvapauden määritelmä
Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen kuuluu oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaiselle kuuluu sananvapaus. Artiklan 2 kappaleen mukaan sananvapautta voidaan rajoittaa ainoastaan laissa säädetyillä perusteilla ja silloin kun puuttuminen on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa
- kansallisen turvallisuuden,
- alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi,
- epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi,
- terveyden tai moraalin suojaamiseksi,
- muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi,
- luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi tai
- tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.
Väline- ja sisältöneutraalisuus
Sananvapaus on välineneutraali oikeus. Sananvapauden käyttämisen sallittavuuden kannalta ei ole merkitystä, käytetäänkö sananvapautta sosiaalisessa mediassa vai jossakin toisessa mediassa. Sananvapaus on oikeutena lisäksi sisältöneutraali. Sananvapaussuojaa saavat niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin kannanotot.
Sananvapaus kuuluu myös viranhaltijalle
Perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattu sananvapaus kuuluu myös viranhaltijalle. Viranhaltijalla on oikeus ilmaista mielipiteitään lähtökohtaisesti yhtä lailla kuin kenellä tahansa kansalaisella, vaikka viranhaltijan näkemykset eivät olisikaan työnantajan toivomia.
Rajoitukset viranhaltijan sananvapaudelle
Sananvapauteen puuttuminen on perus- ja ihmisoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten mukaan mahdollista ainoastaan laissa säädetyllä tavalla. Puuttumisella tulee lisäksi olla hyväksyttävä peruste ja sen täytyy olla tavoitteisiin nähden välttämätöntä. Kunnan omissa viestintäohjeissa tai johtosäännöissä ei siten voida rajoittaa sananvapautta laista poikkeavalla tavalla.
Viranhaltijan sananvapautta rajoittavat kaikkia koskevien rajoitusten lisäksi virkasuhteeseen liittyvät velvoitteet. Sananvapauden rajoituksia voi aiheutua laissa säädetyistä yleisistä virkavelvollisuuksista, kuten vaitiolovelvollisuudesta, käyttäytymisvelvollisuudesta ja virantoimitusvelvollisuudesta. Viranhaltijan julkisuudessa esittämien kannanottojen tulee olla asianmukaisia, asiallisia ja sopivia.
Osa rajoituksista velvoittaa viranhaltijaa myös vapaa-ajalla. Oikeuskäytännössä on katsottu, että viranhaltijan toimintaan voidaan toisinaan reagoida myös viranhoidon ulkopuolella tapahtuneiden tilanteiden vuoksi. Sananvapauden rajoitukset ovat lievimmillään, kun virkamies käyttää sananvapauttaan yksityishenkilönä. Tapauskohtaisesti on arvioitava, voidaanko viranhaltijan katsoa käyttäneen sananvapautta yksityishenkilönä vai viranhaltijan roolissa.
Työsuhteiset työntekijät
Viranhaltijaa koskevat sananvapaussäännökset koskevat lähtökohtaisesti myös työsuhteisia työntekijöitä, vaikka oikeusperusteet ovat osittain erilaiset. Virkasuhteessa työskentelevillä sananvapauden käyttämiseen vaikuttaa virkamieslainsäädännössä säännelty asiallisuusvaatimus, kun taas työsuhteessa olevia koskeva lojaliteettivelvoite saa perustansa työoikeudellisesta sääntelystä.
Työntekijän lojaliteettivelvollisuus perustuu työsopimuslain 3 luvun 1 §:n 2. virkkeeseen, jonka mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.
Teksti: Saija Haapalehto
Linkkejä:
- eoak 364/2015 Kaupunki loukkasi viranhaltijoiden sananvapautta, eduskunta.fi (pdf)