Valtakunnallinen opettajatiedonkeruu alkamassa
Tiesitkö, että
… luokanopettajien kelpoisuustilanne vaihtelee alueellisesti? Maakunnittain paras kelpoisuustilanne oli Pohjois-Karjalassa, jossa luokanopettajista 99,1 prosentilla oli muodollinen kelpoisuus hoitamaansa tehtävään. Kelpoisuustilanne oli muuta maata ongelmallisempi eteläisessä Suomessa. Tiesitkö, että lukion matematiikan opettajista 98,1 prosentilla oli kelpoisuus tehtäväänsä tai että lukion rehtoreista 38,3 prosenttia oli naisia? Oletko kuullut, että pohjoissuomalaiset ammatillisen koulutuksen opettajat olivat erityisen aktiivisia täydennyskoulutukseen osallistujia tai että vain harvalla opettajalla (14,5 %) oli henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma?
Nämä tiedot ja paljon muuta tilastotietoa opettajista on saatu vuonna 2013 toteutetusta valtakunnallisesta opettajatiedonkeruusta.
Opettajatiedonkeruu käynnistyy maaliskuussa
Tilastokeskus kerää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön opettajatietoja 1.3.2016 alkaen. Tiedonkeruu tapahtuu sähköisillä tiedonkeruulomakkeilla. Kyselyllä tuotetaan tietoja muun muassa opettajakelpoisuudesta, opettajakunnan ikärakenteesta, opetusryhmien koosta ja opettajien osallistumisesta täydennyskoulutukseen ja työelämäjaksoille. Opettajatiedonkeruuta on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriön, Tilastokeskuksen, Opetushallituksen, KT Kuntatyönantajien, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Kuntaliiton yhteistyönä.
Tiedonkeruuprosessi on tänä vuonna täysin uudistettu aikaisemmasta. Uudistuksen taustalla on oppilaitoksista saatu palaute. Uudistus keventää oppilaitoksille ja opettajille osallistumisesta aiheutuvaa kuormitusta. Uudistuksen myötä oppilaitoksilta kerätään helmikuussa ainoastaan oppilaitoksen opettajien yhteystiedot. Maaliskuussa opettajat pääsevät vastaamaan itse kyselyyn suoraan verkkolomakkeella. Oppilaitokset ja opettajat otettiin mukaan myös tiedonkeruun suunnitteluvaiheessa. Sekä yhteystietojen keruusta että opettajatiedonkeruusta tehtiin syksyllä pilotti muutamalle koululle. Prosessia muokattiin heiltä saadun palautteen mukaisesti. Lisäksi Tilastokeskuksen Survey Laboratorio on testannut kyselyn sisältöä ja ohjeita opettajilla. Saadun palautteen perusteella ohjeistusta on selkiytetty.
Opettajatiedonkeruita on tehty vuosina 2002, 2005, 2008, 2010 ja 2013. Vuonna 2013 tiedonkeruussa kaikkien oppilaitosten vastausprosentti oli 89 prosenttia. Kerättävät tiedot tulevat opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön tilastolukuina. Yksittäisten opettajien tietoja nämä tahot eivät saa käyttöönsä.
Opettajatiedonkeruun tuloksista tuotetaan julkaisu Opettajat Suomessa 2016, jossa analysoidaan suomalaisen opettajakunnan ikärakennetta, kelpoisuustilannetta, sukupuolijakaumaa, täydennyskoulutukseen osallistumista ja muuta opettajien aseman ja opettajankoulutuksen kannalta keskeistä tilastotietoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että mahdollisimman moni opettaja osallistuu tiedonkeruuseen. Kattavan tiedon saaminen Suomen korkeatasoisen koulutuksen avainhenkilöistä opettajista on tärkeätä opettajankoulutustarpeiden ennakoimiseksi ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi.
Lisätietoja:
Tietopalvelusuunnittelija Elina-Maria Kekkonen, Tillastokeskus, puh: 029 551 3694
Opetusneuvos Armi Mikkola, OKM, puh: 0295 3 30214