Vaikutukset ympäristö-, tekniikka- ja yhdyskunta -toimialalle

Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö on kommentoinut SOTE-uudistusta koskien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon järjestämistä sekä kiinteistöjen omaisuusjärjestelyjä.

Kiinteistöjen omaisuusjärjestelyt SOTE-uudistuksessa

Hallituksen linjausten mukaisesti kuntien sote-rakennukset eivät siirry maakuntien omistukseen vaan tältä osin yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti maakunnat vuokraavat toimitilat. Annetun linjausten mukaan omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole alijäämävaikutusta kunnissa. Jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteiset ratkaisut kunnille jäävien kiinteistöjen kehittämiseen siten, että kuntien käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi. Uudistuksen toimeenpanon edetessä haetaan myös yhteisiä ratkaisuja kuntien kiinteistöjen korjausvelasta kuntataloudelle aiheutuvan rasituksen kustannustehokkaaseen hoitamiseen.

Linjausten mukaan maakunnalle siirtyvää toimintaa harjoittavien lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien maakunnille siirtyvään toimintaan liittyvä irtain omaisuus siirtyy maakunnille.

Linjauksissa on otettu askelia oikeaan suuntaan mm. omaisuusjärjestelyjen riskienhallinnan suhteen, mutta täysin ongelmattomia nämä eivät kuitenkaan ole. Tarkemmille selvityksille ja vaikutusarvioinneille on suuri tarve mm. sote-toimintaa harjoittavien kuntayhtymien omaisuusjärjestelyjen osalta sekä yhtei-sen vuokrasopimuspohjan sisältöön liittyen. Kuntaliitto on valmistelutyöskentelyssä peräänkuuluttanut oikeudenmukaista korvausta omaisuusjärjestelyistä.

Rakennusvalvonnan järjestämisvastuu jää kunnille

Hallituksen linjauksen mukaan maakunnalle siirretään rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille rahoituksen.

Kuntaliitto on pitänyt tärkeänä, että kunnat saavat edelleen itse päättää kuinka rakennusvalvonta kunnan toimintana järjestetään. Kuntaliitto ei ole kannattanut pakollista alueellista rakennusvalvontaa, joten hallituksen linjausta voidaan pitää myönteisenä. Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus järjestä viranomaistehtävät itse tai kuntalain mahdollistamalla tavalla kuntien yhteistyönä. Jatkossa rakennusvalvonnan tehtävät voisi hoitaa siis myös maakunta, edellä mainittujen edellytysten täyttyessä.

Ympäristöterveydenhuolto ja ympäristönsuojelu

Ympäristöterveydenhuollon osalta hallitus esitti järjestämisvastuun siirtämistä kokonaisuudessaan kunnista maakunnille. Ympäristöterveydenhuollolla  tarkoitetaan terveydensuojelun, tupakkavalvonnan, elintarvikevalvonnan sekä eläinlääkintähuollon tehtäviä. Kuntaliitto pitää tärkeänä että neuvottelutuloksessa annettiin kunnille edelleen mahdollisuus niin halutessaan ottaa ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoitaakseen. Siirtoon liittyvät kriteerit ovat määrittämättä eikä neuvottelutuloksessa otettu kantaa ympäristöterveydenhuollon tehtävien rahoittamiseen.

Hallitus ei linjauksissaan esitä kunnan  ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä maakunnalle. Kuntaliitto on korostanut kunnallisen ympäristönsuojelun merkitystä hyvän elinympäristön turvaamisessa ja rakentamisessa ja tiivistä ja tarpeellista yhteyttä kaavoitukseen, rakennusvalvontaan, terveydensuojeluun ja kuntatekniikkaan. Näin ollen Kuntaliitto pitää hallituksen ratkaisua myönteisenä.

Kuntien välinen yhteistyö ympäristönsuojelussa on järjestetty pääosin ympäristöterveydenhuollon kanssa yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon siirtäminen kunnista maakuntaan rikkoisi monissa kunnissa toimiviksi muodostuneet viranomaisten yhteiset organisaatiot, joissa osaamisen hyödyntäminen on ollut kustannustehokasta. Mikäli ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntaan,  jää kunnasta puuttumaan terveysvaikutusten arviointiin tarvittavaa asiantuntemusta. Todennäköistä on, että muut yhdyskuntarakentamiseen vaikuttavat toimialat joutuvat laajentamaan osaamistaan ja tehtäviään liittyen terveydensuojeluun.

Jätehuolto

Hallitus ei ole esittänyt jätehuollon siirtämistä maakunnille. Kuntaliitto näkeekin jätehuollon yhtenä tärkeänä osana kuntien teknisten palvelujen kokonaisuutta. Jätehuoltotoimiala toimii tiiviissä yhteistyössä sekä kuntien muiden teknisten toimintojen että ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon kanssa. Kunnat hoitavat jätehuoltonsa pääasiassa kuntien välisessä yhteistoiminnassa, joko kunnallisina yhtiöinä, kuntayhtyminä tai sopimuksen varaisesti. Manner-Suomen 297 kunnasta noin 270 tekee vapaaehtoista yhteistyötä keskenään ja siten yhteistyön piiriin kuuluu yli 5 miljoonaa kansalaista.