USO-seminaarissa askellettiin kohti tulevaisuuden kuntia ja maakuntia
USO-verkostoprojekti kokoontui vuoden toiseen teemaseminaariinsa Kuntatalolla 16.3.2016. Seminaarissa tarkasteltiin tulevaisuuden kuntaa tuoreiden tutkimustietojen ja kokemusten valossa sekä kuntien ja maakuntien rajapintoja. Lisäksi järjestettiin mahdollisuus sparrata Tulevaisuuden kunta -kärkihankkeen parlamentaarisen työryhmän edustajia.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinenpainotti avauspuheenvuorossaan tulevaisuuden kunnan ja maakuntien samanaikaista valmistelua.
- Kuntien ja maakuntien välille tarvitaan vuorovaikutus- ja neuvottelumenettelyä. Kuntaliitto korostaa, että asioista on voitava sopia kuntien ja maakuntien välillä, kertoi Koskinen.
Erityisasiantuntija Arto Koski Kuntaliitosta otti katsauksen tulevaisuuteen ja kertoi tulevaisuuden tutkijoiden näkemyksistä kymmenen vuoden päähän. Tulevaisuuden tutkijoiden mukaan elämme tällä hetkellä murrosvaihetta, suurta siirtymää viidennestä vaiheesta kuudenteen.
- Näyttää siltä, että yhä tärkeämpiä asioita oletetaan jatkossa tehtävän kuntien ja julkisen sektorin ulkopuolella, kertoi Koski. Esimerkkeinä hän nosti esiin eriarvoisuuden ja syrjäytymisen, demokratian ja päätöksenteon sekä jakamistalouden ja alustalouden haasteet.
Kuntaliitto on käynnistänyt kaikille avoimen Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen, jossa osallistujilta kerätään näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Verkkoaivoriihen tuloksia tullaan käyttämään mm. valtakunnallisessa kehittämis- ja edunvalvontatyössä. Alustavista tuloksista kertoi erityisasiantuntija Sini Sallinen.
- Aineistosta esiin nousee näkemykset yhteistyön ja yhteisöllisyyden merkityksen korostuminen kunnissa. Myös digitaalisten palvelujen nähdään olevan tulevaisuudessa yhä merkittävämpi osa palveluita, kertoi Sallinen alustavista tuloksista.
Sallinen piti myös tietoiskun johtajasopimuksesta. Uusi kuntalaki sisältää velvoitteen laatia johtajasopimus. Juuri julkaistu opas johtajasopimuksesta on saatavilla Kuntaliiton verkkokaupasta.
- Tällä hetkellä noin 70 % kunnista on johtajasopimus, kesäkuussa 2017 johtajasopimus on oltava kaikissa kunnissa, muistutti Sallinen.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoi ARTTU2-ohjelmassa vuonna 2015 toteutetun kuntalaistutkimuksen tuloksista. Kaksi kolmesta kuntalaisesta näkee kuntavaaleissa äänestämisen tärkeimpänä vaikuttamistapana.
- Edustuksellisen demokratian kriisiä on odotettu pitkään, mutta kuntalaiset näkevät vaaleissa äänestämisen edelleen tärkeänä, totesi Pekola-Sjöblom.
Seminaarissa järjestettiin sparraustilaisuus Tulevaisuuden kunta -hankkeen -parlamentaarisen työryhmän edustajille. Osallistujat pääsivät haastattelemaan ja evästämään työryhmän edustajia. Työryhmää edustivat kansanedustaja, Kuntaliiton hallituksen varajäsen Mari-Leena Talvitie, Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko sekä Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.
Yleisön ja työryhmän edustajien välillä tuntui vallitsevan yhteinen näkemys siitä, että kuntien ja alueiden erilaisuus tulee ottaa aidosti huomioon ja mahdollistaa erilaiset ratkaisut niin kunnissa kuin maakunnissa. Myös edellytykset vaikuttaa elinvoimaan haluttiin edelleen pitää kuntien käsissä ja mm. työllisyyden hoidon järjestämisen toivottiin hoidettavan jatkossa maakuntaa pienemmin ratkaisuin kunnissa ja alueilla.
Rajapintoja vai yhdyspintoja?
Erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta alusti kunta maakunta rajapintatarkastelusta. Kuopila korosti vuorovaikutuksen merkitystä rajapintakysymyksissä.
- Rajapinta-aukot pitää tunnistaa. Ei saa syntyä tilannetta, jossa palvelu ei kuulu mielestään kummallekaan taholle. Myöskään päällekkäisyyksiä, jossa kunta ja maakunta tekevät samoja asioita, ei saa muodostua, totesi Kuopila.
Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen toi kokemuksia Pohjois-Karjalasta, jossa Siun Sote käynnistyi 1.1.2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta siirtyy kunnilta Siun Soten palvelukseen vuoden 2017 alusta. Mikkanen on toiminut Siun Soten Sote-kunta rajapinta -työryhmän puheenjohtajana.
- Siun sotessa tunnistimme rajapinnassa isoina kokonaisuuksina mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, työllisyyden hoidon, lapset ja nuoret, logistiset järjestelyt, asumisen erityiskysymykset, maahanmuuttokysymykset, avustukset ja yhteistoiminnan sekä varautumisasiat, kertoi Mikkanen.