Työllisyyden hoitoa tulee helpottaa

Työllisyyden hoitaminen hajaantuu tällä hetkellä toisaalta TE-toimistojen ja toisaalta kuntien vastuulle.  Näiden toimijoiden toiminnan synkronointi tulisi olla parempi. Nykyisin TE-toimistot entistä enemmän keskittyvät hyvin työllistyvien välittämiseen työmarkkinoille vaikeimmassa asemassa olevien jäädessä kuntien vastuulle.

Toisaalta työvoimahallinnolla on käytettävissä työkaluja osatyökykyisten tilanteen tukemiseen.  Kunnat tekevät samaa työtä, usein hankkeiden kautta, mutta ne ovat yleensä määräaikaisia, osin erillään viranomaistoiminnasta ja niiden vaikuttavuus kärsii siitä.  Kohderyhmä tarvitsee erityisesti pitkäjänteistä ja – kestoista toimintaa jossa työterveyshuollolla, työkyvyn arvioinnilla ja eläkeselvittelyillä on keskeinen rooli.

Tietoturvaan vetoaminen on vastuunpakoilua

Kuntien preventiivistä toimintaa haittaa merkittävästi se, että työmarkkinatuella olevista ja sinne tulevista ei saada tietoa tietoturvaan vedoten.  Kelalla olisi valmius tiedon toimittamiseen kunnille.  Nyt tieto näistä henkilöistä tulee kunnille Kelan ”sakkomaksulaskun” liitteenä jälkikäteen - nimineen ja henkilötunnuksineen!  Nämä tiedot tulee toimittaa kunnille ennen 300 työttömyyspäivän täyttymistä, jotta toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä kunnissa ajoissa.

Työtön kärsii nykykäytännöstä

”Sakkolistan” läpikäyminen ei nyt onnistu moniammatillisesti TE-toimistojen, sosiaalitoimen ja kuntien työllisyyden hoidosta vastaavien tahojen kanssa tietoturvaan vedoten. Eri viranomaisten, jotka toimivat virkavastuulla salassapitovelvollisuudella pitää voida toimia avoimesti yhdessä.  Tilanteesta kärsii ainoastaan työtön työnhakija.

Säädösten ristiriitaisuudet/järjettömyydet pitää korjata.  Yhtenä esimerkkinä työttömän, joka on käyttänyt Kelan sairaspäivärahansa loppuun, on palattava työnhakijaksi saadakseen toimeentulonsa (toimeentulotukihan on vasta viimesijainen) – työkyvyttömänä.  

Suomen Kuntajohtajat ry:n hallitus