Tulevaisuuden kunnan rakentaminen ja verkostoissa vaikuttaminen keskiössä USO-seminaarissa
USO-verkostoprojekti kokoontui vuoden ensimmäiseen seminaariinsa 27.1.2016 Kuntatalolle. Seminaarin teema kytkeytyi puheenvuoroissa ja ryhmätyöpohdinnoissa tulevaisuuden kunnan verkostoissa vaikuttamiseen.
Teemasta lähti liikkeelle Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinenavauspuheenvuorossaan, jossa hän korosti tulevaisuuden kunnan roolin merkitystä ja esitteli Kunnat 2021 -ohjelmaa, jonka kautta Kuntaliiton tulevaisuuden kunta -työ fokusoituu.
- Kunta vuonna 2021 tulee olla enemmän kuin vuoden 2016 kunta ilman sosiaali- ja terveyspalveluita, linjasi Majoinen.
- Tulevaisuuden kunta rakentuu elinvoimasta, mahdollisuuksiin tarttumisesta sekä osallistumisesta, hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä, kuvasi Majoinen.
Erityisasiantuntija Sini Sallinen pohjusti puheenvuorollaan ryhmätöitä ja teki katsauksen USO-verkostoprojektissa vuonna 2015 työstettyihin Tulevaisuuden kuntakuviin sekä itsehallintoalueiden kuntavaikutusten ennakkoarviointiin, jotka nostivat verkostot kuntajohtamisen keskiöön: Kunnan toiminnassa nähdään tulevaisuudessa korostuvan yhä voimakkaammin vuorovaikutus, neuvottelut ja verkostojen hallinta.
Professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta kuvasi elinvoimakunnan mahdollisuuksia vaikuttavuuteen verkostoja punomalla ja totesi, että verkostoja tulisi ajatella vallan ja kompetenssien näkökulmasta.
- Verkostoissa tarvitaan sellaisia toimijoita, jotka kykenevät poistamaan yhteistyön esteitä ja saavat ihmiset toimimaan, sanoi Sotarauta.
Tampereen kaupungin kehittämisjohtaja Kari Hakari pureutui kuntaan hallinnon ja johtamisen näkökul-masta. Hakari kuvasi julkisen hallinnon kolmatta aaltoa, jossa perinteiset roolit ja valta ovat muutoksessa.
- Perinteinen työnjako kunnissa ei toimi enää. Vaatii kulttuurinmuutosta, että osaamme antaa tilaa ja vastuuta kuntalaiselle palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, kertoi Hakari esimerkin.
Tulevaisuus on tekemisen kysymys
Kolme USO-kuntien edustajaa kertoivat seminaarissa kuntansa valmistautumisesta ja työstä tulevaisuuden kunnan rakentamiseen.
Juvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen nosti puheenvuorossaan esiin Juvan vahvuuksina monipuolisen elinkeinoelämän ja laaja-alaisen yhteistyön merkityksen kunnan toiminnan kannalta. Palvelujen osalta Juva tekee tällä hetkellä yhteistyötä etenkin naapurikuntiensa kanssa ja tukeutuu vahvasti myös kuntalaisiin ja järjestöihin.
Nurmijärven hallintojohtaja Jukka Anttila kertoi kunnan visiosta Elinvoimaa ja elämisen tilaa, joka kuvaa kuntaa, jonka vahvuuksina on mm. vilkas yritystoiminta sekä sijainti pääkaupunkiseudulla, mutta joka tarjoaa enemmän tilaa moniin toimintoihin.
Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kertoi kansainvälisen lentokentän ja uuden kehäradan luovan mahdollisuuksia ja olevan myös jatkossa Vantaan kaupungin tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä.
- Päätöksenteossa tulee ottaa huomioon myös isot muutostekijät, kuten väestömuutokset ja metropolisaatio, jotka vaikuttavat keskeisesti kaupungin tulevaisuuteen, totesi Mäkinen.