Tanskan malli - selvitys kuntatalouden ohjauksesta

Tanskalainen tapa ohjata kuntien taloutta poikkeaa selvästi muista pohjoismaista. Talouden ohjaus pohjautuu neuvotteluun ja sopimiseen. Finanssikriisi ja siitä seurannut ahdinko on vaikuttanut talouden ohjaukseen myös Tanskassa. Vaikka Tanska tunnetaankin vapaamielisyydestään, on kuntien talousohjaus kuitenkin tiukkaa.

​Tanska on väkiluvultaan lähes samankokoinen kuin Suomi mutta pinta-alaltaan se on vain noin neljä kertaa Uudenmaan kokoinen. Julkinen palvelutarjonta muistuttaa Suomea, tosin palvelut on järjestetty eri hallinnon tasoilla. Vain terveydenhuolto on ylikunnallisten alueiden vastuulla. Tilastotietojen mukaan Tanskan talous on jo toipumassa finanssikriisistä, asukaskohtainen bruttokansantuote on noussut ja se on samaa tasoa kuin Ruotsissa. Työttömyys on kuuden prosentin luokkaa. Nämä taustatiedot on hyvä pitää mielessä Tanskan ja Suomen malleja verrattaessa.

Tanskan kuntatalouden makro-ohjausmalli on poikkeuksellinen, sekä tulo- että menopuolta ohjataan keskitetysti ja Kuntaliitolla on vaikutusvaltaa yksittäisten kuntien budjetteihin. Budjetit sovitetaan kokonaiskehykseen ja ylityksistä seuraa sanktioita. Budjettikuria on tiukennettu 2010-luvulla merkittävästi.

Makrotason ohjaus perustuu Kuntaliiton ja valtion tekemään vuosittaiseen budjettisopimukseen. Kuntaliiton tehtävänä on varmistaa, että kuntakohtaiset budjetit pysyvät tämän sopimuksen kokonaisraamissa. Kuntaliiton rooli on siten merkittävä, ohjausmalli ei toimisi ilman kuntaliiton tekemää budjettikoordinaatioita.

Selvitys kuntatalouden ohjauksesta Tanskan mallissa löytyy Liitteet-osiosta.