Suomalainen demokratia sai kiitosta paikallishallinnon tarkkailijoilta
Voi olla stressaavaa, kun ulkopuoliset asiantuntijat tulevat tarkastelemaan omaa työtä, mutta se on samalla hieno tilaisuus esitellä osaamistaan ja kehittyä. Tästä näkökulmasta Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintokongressin valtuuskunnan monitorointikierrosta Suomessa tarkastellaan.
Valtuuskunnan raportoijina toimivat Artur Torres Pereira Portugalista ja Karin Van Overmeire Belgiasta. Heidän tehtävänään on tavata suomalaisia paikallishallinnon virkamiehiä ja arvioida kunnallishallinnon ja paikallisen demokratian terveyttä.
”Alussa meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia”, Van Overmeire sanoo.
”Jokainen maa on erilainen”, selittää Pereira. ”Kaikilla on oma historiansa, omat ongelmansa ja paikalliset tilanteensa. Se on kuin palapeliä kasaisi.”
Suomi on allekirjoittanut Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan, jonka mukaan allekirjoittaneiden maiden pitää taata paikallishallinnon itsenäisyys. Raportoijien mukaan paikallishallinto ja demokratia voi maailmalla kaiken kaikkiaan hyvin.
”Kehitys on menossa hyvään suuntaan”, sanoo Van Overmeire. ”Euroopan neuvostolla on ollut suuri rooli Keski- ja Itä-Euroopassa, mutta myös maailmanlaajuisesti.”
”Niin, muita maita voi tarkastella ja verrata omia käytäntöjä muiden kokemuksiin”, Pereira myötäilee. ”Voi kokea muunlaisia menetelmiä ja järjestelmiä. Erityisesti menetelmät ovat keskeisiä.”
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kongressi voi hyväksyä raportin ja suositukset maaliskuussa 2017.
Hyvät ideat käyttöön
Viime monitorointikerta Suomessa toi esiin joitakin ongelmia, joiden suositukset kongressi hyväksyi. Raportoijat olivat huolissaan joidenkin kuntien velkaantumisesta ja peruspalveluiden tasapuolisesta saatavuudesta koko maassa.
Mutta oli heillä myös paljon kehuttavaa. He nostivat esiin, että paikallinen demokratia on suomalaisen kansanvallan kulmakivi. Raportoijat mainitsivat myös, että suomalaisilla on oikeus valittaa kuntien päätöksistä, ja he toivoivatkin, että myös muut Euroopan maat ottaisivat Suomesta esimerkkiä.
”Meidän tulee ottaa huomioon kunkin maan kulttuurinen ja historiallinen viitekehys. Ei ole olemassa kahta samanlaista maata”, Pereira jatkaa. ”Jotkut ratkaisut voivat kuitenkin olla hyödyllisiä muuallakin. Monilla paikkakunnilla on samat ongelmat, ja voi olla avuksi ottaa käyttöön parhaat käytännöt.”
Van Overmeiren haluaisi myös nähdä, että pohjoismainen tapa konsensuksen muodostamisesta tulisi laajempaan käyttöön.
”Suomalaisten tapa tehdä päätöksiä yhdessä on hieno malli”, hän sanoo. ”Se on esimerkkinä muille maille, kuten kotimaalleni Belgialle. Suomessa ja koko Skandinaviassa on eräänlainen kompromissikulttuuri. Se on todella innostavaa.”
Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallinnon kongressi on yleiseurooppalainen poliittinen yleiskokous. Kaikki kongressin 648 jäsentä ovat luottamustoimissa kunta- tai maakuntavaltuutettuina, pormestareina tai maakuntien johtajina. He edustavat yli 200 000 viranomaista 47 Euroopan maasta.
Heidän tehtävänään on edistää paikallis- ja aluedemokratiaa sekä parantaa ja vahvistaa hallintoa. Yksi heidän tärkeimmistä tehtävistään on valvoa, että Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteita noudatetaan. Näihin periaatteisiin kuuluu myös vierailut peruskirjan allekirjoittaneissa maissa joka viides vuosi.
Peruskirja on ensimmäinen kansainvälisesti sitova sopimus, joka takaa kuntien ja niiden luottamushenkilöiden oikeudet. Allekirjoittaneet maat lupaavat kunnioittaa keskeisiä pääperiaatteita, kuten kuntien oikeutta omaan toimivaltaan, hallintorakenteisiin ja taloudellisiin resursseihin.
Pääperiaate on toissijaisuus eli toimivallan ja taloudellisten resurssien siirtäminen kunnille. Siten valta voidaan hajauttaa kansalaisia lähimpänä olevalle tasolle.
Teksti: David J. Cord
Linkkejä: