SOTE ja Suomi 2040 -raportti:

Raportti: Kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti kestävää Suomea

Aalto-yliopiston SOTERA-instituutin tutkijat dosentti Mika Aaltonen ja professori (h.c) Erkki Vauramo yhdistävät mielenkiintoisella tavalla tulevaisuuden tutkimuksen ja sosiaali- ja terveydenhoidon uudistamisen. Heidän kirjoittamansa raportti nimeltään ”SOTE ja Suomi 2040” pohtii yhtä aikamme suurimmista kysymyksistä, joka määrittelee hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden - ja samalla meidät ja meidän arvomme.

Aaltonen ja Vauramo kannustavat rakentamaan visiota taloudellisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti kestävästä Suomesta. Heidän arvopohjaisena perustana on tavoite, että kunkin sukupolven tulee vastata oman aikansa haasteisiin siirtämättä niitä tulevien sukupolvien vastuulle. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti kestävää tulevaisuutta etsittäessä on tärkeää ottaa ihmiset laajemmin ja aikaisemmin mukaan päätöksentekoon ja niihin demokraattisiin prosesseihin, jotka koskettavat heidän elämäänsä.

Raportin kirjoittajilla on kaksi ohjaavaa periaatetta, joista ensimmäinen liittyy pitkän aikajänteen ajatteluun ja toinen systeemitason hyötyjen etsimiseen. Suomen talous ja sen tulevaisuusnäkymät asettavat rajat SOTE-sektorin kehitykselle. Siksi Suomen olisi löydettävä taloudellisesti, sosiaalisesti ja moraalisesti kestävä toimintamalli.

Aaltonen ja Vauramo korostavat siirtymistä uuteen ajanjaksoon, jossa digitalisaatiolla ja siihen liittyvillä ilmiöillä tulee olemaan suuri merkitys. Olennainen osa tuota muutosta liittyy sensoriteknologian kehittymiseen. Tällä hetkellä maailmassa on noin 14 miljardia sensoria, jotka on liitetty tietoverkkoihin, tuotantolinjoihin, varastoihin, kulkuneuvoihin ja koteihin. Neljän vuoden kuluttua, vuonna 2020, noita sensoreita arvioidaan olevan jo yli kolminkertainen määrä eli noin 50 miljardia.

Aaltonen ja Vauramo tunnistavat tulevaisuuden rakentuvan seuraavista viidestä askelmasta:

1. Alueellisen palveluverkon kehittämisestä

2. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksen lisäämisestä

3. Eläkeläisten osuuden kasvusta, vanhuuden luonteen muuttumisesta ja vanhusten tarpeiden monimutkaistumisesta

4. Teknologian hyväksikäytöstä ja muilta opitun soveltamisesta

5. Uudesta organisoitumistavasta, joka nojaa ihmisten aktiivisuuteen, ihmisten tasavertaisiin suhteisiin ja paikallisuuteen.

Aaltonen ja Vauramo korostavat, että jatkossa tarvitaan sellaista johtamiskulttuuria, joka perustuu nykyistä vahvemmin eri toimijoiden ja yli toimialojen ulottuvaan yhteistyöhön ja sen lisäksi systeemitason ja pitkän aikajänteen hyötyjen etsimiseen. Ihmisten tarpeiden tyydyttämisen asettaminen uuden tekemisen keskiöön edellyttää erilaisuuden kunnioittamista ja paikallisen tason merkityksen kasvua.

Lisätietoja:

Dosentti Mika Aaltonen p. 040 5902131

Professori (h.c) Erkki Vauramo p. 050 326 8576