Puoluejohtajat haluavat kunnille merkittävän roolin elinkeinotehtävissä
Koulutus, kaavoitus ja kehitys. Siinä kolme k:ta, joiden ympärille kuntien tärkeät tehtävät pääministeri Juha Sipilän mukaan tulevaisuudessa kietoutuvat. Puoluejohtajien paneeli Kuntamarkkinoilla 14. syyskuuta keräsi Kuntatalon täyteen päättäjiä kuulemaan maan ykköspoliitikkojen näkemyksiä kunta-asioista.
Sote- ja maakuntauudistus jakoi odotetusti panelistien, eli kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpon, sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinteen, keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilän, perussuomalaisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön sekä vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkisen, näkemyksiä eniten.
Oppositiopuolueiden edustajat toivoivat, että uudistus tuotaisiin parlamentaariseen valmisteluun, mutta Sipilä ja Orpo vakuuttivat, että hallitus tekee päätökset ja kantaa vastuunsa maakunta- ja valinnanvapauskysymyksistä itse.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen piti valitettavana, että muodostettavien maakuntien itsehallinto on jäämässä heikoksi verotusoikeuden puuttumisen vuoksi. Sipilä puolusti päätöstä käytännöllisenä ottaen huomioon uudistuksen laajuuden ja tiukan aikataulun. Maakuntaverotuksesta voidaan keskustella myöhemmin tulevaisuudessa vielä uudelleen.
Kaupunkien järjestämisvastuu työllisyydenhoidossa kokeiluun
Yhtä mieltä panelistit olivat siitä, että kunnat ovat merkittävä yhteiskunnallinen toimija vielä maakuntauudistuksen jälkeenkin. Etenkin alueensa elinkeinopolitiikassa kuntien rooli haluttiin nähdä jopa nykyistä laajempana.
Tampereen, Turun ja Oulun seudut ovat pian alkavassa työllisyyskokeilussa toivoneet järjestämisvastuuta työvoimapalveluissa, ja asian nosti paneelissa esille Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen. Pääministeri Sipilä näytti toiveelle vihreää valoa.
– Kunnille ja erityisesti suurille keskuskaupungeille sopisi kokonaisvastuu elinkeinopolitiikan, työllisyydenhoidon ja maahanmuuton kokonaisuudesta, valtiovarainministeri Petteri Orpo jatkoi.
Myös Antti Rinne kannatti kunnalle vahvempaa roolia elinkeinopolitiikassa.
– Erityisesti pk-sektorin yritysten tukeminen sopii kuntien tehtäväksi. Julkinen sektori voi auttaa yrityksiä kasvamaan kansainvälisiksi menestyksiksi.
Pirkko Mattila totesi, että maakuntalain tulee mahdollistaa tehtävienjakoa joustavasti alueen tarpeiden mukaan. Hyvät käytännöt pitää saada leviämään.
Ville Niinistö korosti, että kunnissa tehdään jopa enemmän elinvoimaa ja työllisyyttä edistäviä asioita kuin valtion tasolla, myös tulevaisuudessa. Kunnat voivat vauhdittaa elinkeinoja fiksusti ja kestävästi, rakentaa puukerrostaloja, edistää jakamistaloutta ja niin edelleen. Tämä pitää mahdollistaa myös tulevaisuudessa.
Miksi kunta ei saisi tuottaa sote-palveluja?
Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen nosti paneelin päätöspuheenvuorossa esille kaksi uutta teemaa, jotka on ratkaistava.
– Soten osalta on linjattu, että kunta ei saisi lainkaan tuottaa sote-palveluja, mutta kaikki muut tahot saavat. Siinä olisi korjattavaa Kuntaliiton ja kuntien mielestä.
Toinen kysymys liittyy vaaleihin: Nyt ollaan rakentamassa kolmiportaista hallintoa, mutta voiko yksi luottamushenkilö olla kaikkien hallinnontasojen luottamushenkilö?
Vaaleissa ehdokkaaksi asettuminen on oikeus, jota ei voi rajoittaa, mutta käytännössä kaikki puoluejohtajat näkevät, että ei ole toivottavaa toimia luottamushenkilönä kaikilla kolmella tasolla.
– Voisi ajatella, että jos tulee valituksi sekä maakuntavaltuuston että kunnanvaltuustoon, luopuisi toisesta tehtävästä, Petteri Orpo sanoi.
Hanna Sarkkinen muistutti, että maakuntavaltuustoon ei pidä mennä kunnan edunvalvojana, vaan aidosti edistämään maakunnan asioita.
Linkkejä: