Opas poikkeamispäätöksistä ja päätösten perusteleminen
Poikkeamistoimivalta siirtyi kunnille 1.4.2016. Uudenmaan ELY:n toimesta on laadittu poikkeamisopas, josta saa apua päätösten valmisteluun. Oppaassa keskeisimpiä asiakokonaisuuksia ovat poikkeamisen edellytykset, ranta-alueen suunnittelutarve ja siitä poikkeaminen, maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja sen toteutuminen erityisesti rantarakentamisessa.
Poikkeamista koskevien säännösten soveltamista ohjaa vuosien saatossa muotoutunut oikeuskäytäntö. Oppaan sisältö perustuu vahvasti oikeuskäytäntöön ja erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden soveltamiskäytäntöön. Vakiintunut oikeuskäytäntö ohjaa päätöksentekoa myös kunnissa.
Kuntaliiton yleiskirje (linkki)
Oppaassa, kuten myös Kuntaliiton yleiskirjeessä korostetaan valmistelun perusteellisuutta ja päätösten perustelemisen merkitystä.
On tärkeää huomata, että lainmuutoksen yhteydessä poikkeamisen edellytykset eivät muuttuneet (MRL 171 §). Poikkeaminen ei voi koskea jatkossakaan merkittävää rakentamista. Poikkeamisharkinnassa on varmistuttava, että laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Samoin on muistettava, että poikkeamispäätösten perusteleminen hallintolain tarkoittamalla tavalla on välttämätöntä myös tilanteissa, joissa poikkeamisen edellytykset katsotaan täyttyvän.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu rakennuslupapäätöksen perustelemisesta
Päätösten perustelemiseen on kiinnittänyt huomiota myös apulaisoikeuskansleri ratkaisussaan OKV/494/1/2015 (11.4.2016). Tapauksessa oli kyse vähäisen poikkeamisen perustelemisesta rakennusluvassa, joka oli myönnetty asunto-osakeyhtiölle viranhaltijapäätöksellä hissien rakentamiseksi.
Lupaan sisältyi poikkeus porrashuoneen uloskäytävän leveyttä koskevasta rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuutta koskevasta ohjeesta. Poikkeamisen perusteet eivät käyneet ilmi päätöksestä.
Hallintopäätöksen perusteleminen on eräs keskeisimmistä viranomaiselle kuuluvista velvollisuuksista hyvän hallinnon toteuttamiseksi. Perustelujen esittämättä jättäminen on mahdollista vain laissa säädetyissä poikkeustapauksissa, joiden soveltamisalaa on tulkittava suppeasti.
Apulaisoikeuskansleri toteaa ratkaisussaan ”Mikäli lupapäätökseen lisäksi sisältyy tarkoituksenmukaisuusharkintaa vähäisen poikkeamisen edellytysten arvioimisessa, perustelujen esittämättä jättämistä ei käsitykseni mukaan voida oikeudellisesti kestävällä tavalla mitenkään perustella ”tavanomaisella käytännöllä” jättää lain edellyttämät perustelut ilmoittamatta.”
Apulaisoikeuskansleri toteaa, että myös rakennuslupaa koskevat päätökset on pääsääntöisesti aina perusteltava hallintolain 45 §:n mukaisesti ilmoittamalla, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, sekä mainittava sovelletut säännökset. Tapauksessa apulaisoikeuskansleri katsoi, että vaikka perusteluita olisi mahdollista löytää päätöksen liitteenä olevasta lausunnosta, ei se poista viranomaisen velvollisuutta esittää päätöksen perustelut hallintolaissa edellytetyllä tavalla.
Apulaisoikeuskansleri painottaa ratkaisussaan perustelemisen tärkeyttä eri osapuolten oikeusturvan kannalta. Luvan myöntäminen vaikuttaa myös muiden kuin luvansaajan oikeuksiin ja intresseihin, ja myös muilla tahoilla kuin luvansaajalla itsellään on usein muutoksenhakuoikeus asiassa. Rakennusluvan yhteydessä ratkaistavan vähäisen poikkeamisen myöntäminen sisältää tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jolloin päätöksen perustelemista ei yleensä voida pitää tarpeettomana. Tarkoituksenmukaisuusharkintaa rajaavat yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet, joiden vastainen menettely saattaa olla harkintavallan väärinkäyttöä.
Viranomaisen toiminnan objektiivisuuden ja tasapuolisuuden vaatimusten voidaan katsoa edellyttävän, että myös ulkopuolisen on voitava tarkastella päätöksenteon perusteita ja tehdä päätelmiä viranomaisen vallitsevista käytännöistä ja tulkinnoista. Hallinnon läpinäkyvyys voi myös lisätä viranomaistoimintaa kohtaan tunnettavaa luottamusta ja uskottavuutta.
Päätöksen lainmukaisuuden ja viranomaisen toiminnan asianmukaisuuden arvioiminen jälkikäteen vaikeutuu huomattavasti, mikäli päätöstä ei ole perusteltu. Päätöksen selkeät perustelut voivat osaltaan lisätä myös jälkikäteisen selvittämisen kohteeksi joutuneen päätöksen tekijän omaa oikeusturvaa. Joissakin tapauksissa perustelut voivat vähentää halukkuutta muutoksenhakuun ja tarvetta jälkikäteisiin lisäselvityksiin.
Linkkejä: