Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma tähtää hankeähkystä kokonaisvaltaiseen uudistukseen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutoshanke (LAPE), yksi hallituksen kärkihankkeista, käynnistyi toden teolla tammikuussa. Työ pohjautuu kuntien ja hankkeiden jo tekemään kehitystyöhön. Tavoitteena on sovittaa yhteen nykyiset palvelumuodot ja toiminnot aiempaa paremmin. Lopputuloksena on vuosisadan suurin toimintakulttuurin ja palvelujen muutos.

– Muutosohjelmaa ei ole tehty paikkaamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen säästöjä. Ohjelma vastaa koko palvelujärjestelmässä jo pitkällä ajalla havaittuihin ongelmiin, johtamisen ja kohtaamisen puutteisiin, ehkäisevien palveluiden vajeisiin sekä lasten hyvinvointi- ja terveyserojen kasvuun. Erot näkyvät muun muassa lastensuojelutarpeen kasvuna ja kärjistyvinä huoltoriitoina, kuvaa muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

Aula pohtii, miten näin iso reformi saadaan tehtyä.

– Ainakin sitä tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla. Mukaan tarvitaan ammattilaiset, päättäjät ja perheet, hän painottaa.

Viimeistään koulu tavoittaa käytännössä koko ikäluokan

Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhosen mukaan tammikuun alussa järjestetyssä ohjelman aloitusseminaarissa vahvistui näkemys, että ohjelman onnistumisen kannalta on erityisen tärkeää saada kuntien opetus- ja kulttuuritoimen toimijat sitoutumaan muutosohjelmaan.

– Nämä tahot tavoittavat koko ikäluokan ja voivat vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin niissä kasvuympärystöissä, joissa lapset ovat (päivähoito, varhaiskasvatus, peruskoulu), Puustinen-Korhonen toteaa.

Muutosohjelmassa käynnistetään kuntakokeiluja, ja uusien palvelukokonaisuuksien käynnistämistä tuetaan käynnistysavustuksilla vuosina 2016–2017. Tässä kehittämisessä Kuntaliitto on mukana.

Kuntatalon suuri luentosali oli täpötäynnä muutosohjelman Kick off -tilaisuudessa 11. tammikuuta.

Muutos toteutuu vain lasten ja nuoren kanssa työskentelevien avulla

Aloitusseminaari osoitti, että kunnilla ja alueilla on paljon kiinnostusta ja halua tulla mukaan.

– Kiinnostus hanketta kohtaan on erinomainen lähtökohta, sillä henkilöstön saaminen mukaan on muutosohjelman onnistumisen avain. Hyvin koulutetut ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuneet työntekijät pystyvät omaksumaan uusia toimintamalleja ja viemään niitä käytäntöön, kertoo neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Työntekijät ovat myös kokemusasiantuntijoita, joiden tietotaito kannattaa hyödyntää.  Työntekijöiden osallistuminen muutostyöhön nostaa mukaan kehittämistyöhön käyttämättömiä voimavaroja. Näin on mahdollista poistaa pullonkauloja kehityksen tieltä, muistuttaa erityisasiantuntija Pälvi Kaukonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aula toimii ohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana. Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta on projektiryhmän pysyvä asiantuntija. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen ja erityisasiantuntija Pälvi Kaukonen työskentelevät ohjelman projektiryhmän jäseninä.

Tutustu kaikkiin ohjaus- ja projektiryhmien jäseniin ja tehtäviin.