Kuntien kehitysyhteistyö luo kestäviä verkostoja

​Kuntaliitto keräsi kuntien ja valtionhallinnon asiantuntijoita keskustelemaan kehitysyhteistyöstä ja kuntien roolista. Kuntien edustajat tähdensivät, että kuntien välinen yhteistyö saa aikaan kestäviä tuloksia.

Ulkoasiainministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä kertoi tuoreimmat terveiset kehitysyhteistyön saralta. Ministeriö lanseeraa kehitysyhteistyön hankerahoituksen haun siihen liittyvässä seminaarissa 15.3.2016.

Kunnat voivat hakea hakukierroksella valtiontukea vuosille 2017-2018, kierros järjestetään joka toinen vuosi. Hakukierrokseen on tehty laajennus, jonka myötä hakemukset voivat kattaa yhdestä neljään vuotta. Kunnille ei vastaisuudessa tule olemaan korvamerkittyä tukea. Nissilä arvioi, että kilpailu kovenee ja hakemusten laatu nousee merkittävään osaan.

Tilaisuudessa esittelivät yhteistyötään Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen, Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Pirkko Kouri ja nykyisin projektijohtajana Etelä-Afrikassa toimiva Vuokko Laurila.

Hyviä kokemuksia yhteistyöstä

Kaikki tilaisuudessa esitellyt tapaukset kuuluivat Kuntaliiton aikaisempaan Pohjoinen-Etelä -ohjelmaan, jolla edistettiin suomalaisten ja afrikkalaisten kuntien kehitysyhteistyötä. Erityisesti Satu Vuorinen ja Vuokko Laurila painottivat omissa puheenvuoroissaan kuntien välistä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä ja sitä, miten yhteistyöllä voidaan saada kestäviä tuloksia.

Tampereen ja Mwanzan kuntayhteistyö alkoi jo lähes 30 vuotta sitten ja on kantanut vuosien varrella hedelmää. Yhteistyön ansiosta muun muassa naisten ja tyttöjen asema on vahvistunut sekä paikallisdemokratia ja peruspalvelut ovat kehittyneet.

Vuokko Laurila kertoi etäyhteydellä Kapkaupungista Lahti-Bojanala kuntayhteistyöstä Etelä-Afrikassa. Projekti alkoi jo 1990-luvun puolivälissä Pohjoinen-Etelä -ohjelman ympäristöyhteistyönä. Kuntayhteistyössä suurin painopiste on ollut vesi- ja jätehuoltoyhteistyö. Etelä-Afrikkaan on viety tietotaitoa suomalaisesta vesiteknologiasta ja jätehuoltojärjestelmästä. Yhteistyön pohjalta on syntynyt ympäristöalan yritysyhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoulun vetämässä Kuopio-Mabuto -hankkeessa pääpainopiste on ollut naisten ja tyttöjen oikeuksissa. Erityisesti äitiyshuollon näkökulma on ollut hankkeessa vahvasti esillä, ja esimerkiksi lapsikuolleisuuden vähentäminen, lapsen terveyden edistäminen ja seksuaalikasvatus ja itsemääräämisoikeuden edistäminen ovat olleet tärkeitä asioita. Yritysyhteistyötä syntyi muun muassa mobiiliteknologiassa.

Uusia ulottuvuuksia kehitysyhteistyöhön

Tekesin ohjelmapäällikkö Minh Lam kävi myös esittelemässä uutta Beam-ohjelmaa, jonka avulla voidaan tukea muun muassa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden innovaatioiden kehitystä, pilotointia ja demonstraatiota. Ohjelman kohteita ovat kehittyvät markkinat ja kehitysmaat.

Koska ohjelma on suunnattu pienille ja keskisuurille yrityksille, kunnat eivät voi itse olla avustusten hakijoina. Sen sijaan kuntien kehittämisyhtiöt voivat hakea BEAM-ohjelmalta rahoitusta esimerkiksi kehitysyhteistyöprojekteihin.

Kuntien kehitysyhteistyötä ja kehittyviä markkinoita pohtinut tilaisuus pidettiin Kuntaliitossa 2.3.2016. Ohjelma ja puheenvuorojen aineistot ovat Kuntaliiton verkkopalvelussa osoitteessa:http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/2016/kehitysyhteistyo/Sivut/default.aspx